Siirry pääsisältöön

Lomalento Espanjan aurinkorannoille?

Saapui se talvi vihdoin ihan oikeasti tänne eteläänkin. Muutaman viikon on joutunut lenkillä tuskailemaan liukkaiden loskakelien takia, mutta nyt pakkasten avulla pitoa löytyy taas. Harjoitussuunnitelmat meni muutaman viikon ajan vähän uusiksi, kun ulkona ei loskassa kehdannut paljoa vauhtia juostessa nostaa. Tähän ikään ehtineet lihakset eivät tykkää yhtään liukastelusta ja pienistä revähdyksistä. Tälle talvelle jo pari revähdystä kärsineenä valitsin aina turvallisen hölkkäilyn liukastelun sijaan. Kummasti pito parani, kun elohopea vajosi -14 asteeseen. Se ihanuus ei kuitenkaan tule kauaa kestämään, kun keskiviikkona sataa taas vettä. Sittenpähän sitä loskaa taas riittää. Loska - tuo veden olomuodoista mysteerisin. Viime talvi olikin hieno, kun pysyvä lumi saatiin marraskuun puolivälissä eikä loskakelejä ollut kuin pari päivää keväällä.


Tyypillisillä Etelä-Suomen talvikeleillä on välillä käynyt mielessä, että olisi niin ihquu omistaa kotona juoksumatto tai viettää muiden ikäihmisten tapaan talvi Espanjassa bingoa ja golfia pelaten. Ei tarvitsisi käydä ainaista taistelua loskaa vastaan. Toisaalta Suomen epävirallisen siirtokunnan Fuengirolan suomalaisravintolaan on vast'ikään murtauduttu eli ei siellä meno eroa mitenkään meidän naapurustosta. Joudun päivittäin juoksemaan kahdesti Korson läpi työmatkalla ja se on hyvä motivaattori lisätä juoksuvauhtia hetkeksi. Korson kohdalla ei kannata pysähtyä eikä taakseen kannata vilkuilla. Tunnen yhden kaverin, joka asui lapsuutensa Korsossa, muutti Veikkolaan ja lopuksi vielä Turkuun. Kova kohtalo.

Etelän leiristä tuli mieleeni, että juuri tälläkin hetkellä Hannu Airila ja kumppanit siellä ihanassa Portugalin lämmössä makoilevat altaan reunalla ihqui drinksuja tilaillen. Meneehän se kolme kuukautta niinkin. Toivottavasti muistavat lenkillä käydä.

Lasten suusta kuultua

Komiikka on vaikea laji - eikä se pakottamalla onnistu.

Topias : "Isi, kerro joku vitsi!"
Petteri: "No miten olisi sellain kun... Miten monta ruotsalaista tarvitaan vaihtamaan lamppu? Tarvitaan 101 ruotsalaista. Yksi pitää lamppua kiinni ja 99 pyörittää... Eikun 1 pitää lampusta kiinni ja 100 pyörittää taloa."
Topias: "Hi Hi"
Roosa: "Toi ei naurattanut minua yhtään."

Kommentit

  1. Korson osuutta erään tuntemasi kaverin kohdalla on vahvasti liioiteltu: Korson ohi mentiin silloinkin suht vauhdilla, vajaassa vuodessa.

    VastaaPoista
  2. Arvoisa Moses Puma,
    kiitos saamastamme palautteesta. Palautteenne ansiosta markkinointiosastomme tutustui tarkemmin Korson historiaan Hikipedian avulla http://hiki.pedia.ws/wiki/Korso. Saimme varsin mielenkiintoista uutta tietoa Korson synnystä, minkä johdosta muutimme virallista kantaamme. Markkinointiosastomme kehitti Korsolle tämän pohjalta uuden sloganin "Korso on hyvä paikka asua ja yrittää".
    Ystävällisesti,
    Savion Kilometritehdas

    VastaaPoista
  3. Heijpsan Peter, minkä takia kannattaa pitää tällaista bloogia jos monikaan ei ole kommentoinut sun juttuja eli käykö täällä yleensä ketään ja jos niin miksi kun ei juttuu tuu takasinpäiten? Vai eikö kukaan oo oikeesti kiinnostunu sun jutuista ja sit hieman kiinnostuis vaikka kommentoimaan sun ajaatuksia tän maailmanmenosta:=? Vai onko väki sit niin tosiaan puuduksissa asioihin=?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymille, joka kyselit, että onko tällä blogilla yhtään lukijaa. No onhan meitä näköjään ainakin kaksi - sinä ja minä. Ja sitten on se yksi googlettaja, joka esitti Googlelle kysymyksen paljonko on matkaa Lempäälästä Ideaparkiin. Siis yhteensä jo kolme lukijaa. Ja yksi oli eksynyt tähän blogiin hakusanalla Paavo Väyrynen. Kasassa on jo neljä lukijaa. Lisäksi vielä yksi googlettava omikotitalorakentaja, joka oli hakenut termillä matalakantaruuvi. Yhteensä viisi lukijaa. Nämä googlettajat eivät ole kommentoineet mitään aivan kuten olitkin huomioinut. Ovat ilmeisesti tulleet väärälle sivulle. Loppupeleissä meitä on siis vain me kaksi.
      -petteri

      Poista
  4. Totuus Korsosta: http://www.anteroraimo.com/mp3/korsoon.mp3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.