Siirry pääsisältöön

Nyt asiaa Collabora Calc -koulutuksesta maantieteen opettajille

 


Päätin pitää verkkokoulutusta ja käytännön harjoittelua maantieteen opettajille, kun mm. Ylioppilastutkintolautakunta vaihtaa Livre Office -ohjelmistoista Collabora-ohjelmistojen käyttöön ylioppilaskokeessa. Tämä astuu voimaan vuoden 2026 aikana, kun uusi Abitti 2 -järjestelmä otetaan käyttöön.

Tämä tarkoittaa, että sekä opettajien että opiskelijoiden on hallittava uusi ohjelma ennen ylioppilaskokeita. Varsinkin maantieteen yo-kokeessa kysytään säännöllisesti taulukoihin ja diagrammeihin liittyviä aineistokysymyksiä sekä testataan kokelaiden taitoa itse tuottaa taulukoita ja diagrammeja. Tutuimpia näistä ovat ilmastodiagrammit ja väestöpyramidit. Tätä varten opettajien tulisi ottaa haltuun Collabora Calc -taulukkolaskentaohjelma.

Lisätietoja koulutuksesta, ilmoittautumisesta ja ilmoittautumismaksusta löydät koulutuksen omalta alasivulta täältä.

Alustava koulutuskalenteri:

  • Torstai 6.11.2025, klo 17:00-19:00
  • Maanantai 10.11.2025, klo 17:00-19:00
  • Tiistai 18.11.2025, klo 17:00-19:00
  • Maanantai 12.1.2026, klo 17:00-19:00
Tilaa koulutus omalle tiimille:

Lisäksi koulutuksia voidaan pitää yhden koulun tai yhden kunnan opettajille räätälöitynä. Pääkaupunkiseudulla ja melkein koko Uusimaalla sekä eteläisessä Päijät-Hämeessä koulutus voidaan helposti järjestää lähitapaamisena koulunne tiloissa. Muuten koulutus pidetään videoyhteydellä, niin tällöin elämme niin kuin opetamme eli ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen. Ota yhteyttä, jos haluat tilata koulutuksen yhden koulun tai yhden kunnan opettajille (ei ylärajaa osallistujien määrälle). Katso lisätietoja koulutuksen omalta alasivulta täältä.

Kukan minä olen?

Minä toimin siis tässä kouluttajana. Taustastani sen verran, että olen maantieteen dosentti ja olen koulutukseltani maantieteen ja biologian aineenopettaja. Työskentelen päätyökseni vanhempana yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja opetan  erityisesti paikkatietoa ja geomediaa sekä tutkimusryhmäni kanssa tuotamme mm. geomediaopetukseen oppimateriaaleja.

PS. Älä ihmettele tätä blogisvustoa. Se on siltä ajalta, kun kilpailin vielä aktiivisesti suunnistuksessa, ja kirjoitin tuolloin blogiin kisaraportteja ja valmennusohjeita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.