Siirry pääsisältöön

Collabora Calc -koulutukset opettajille


Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on päättänyt siirtyä LibreOfficesta Collabora Officen käyttöön (ks. uuden Abitti 2 -koejärjestelmän oheisohjelmat YTL:n sivulta). Uusi Abitti 2 -koejärjestelmä otetaan käyttöön ylioppilaskokeissa syksyn 2026 tutkinnosta alkaen (ks. YTL:n tiedote). Tämä tarkoittaa, että sekä opettajien että opiskelijoiden on hallittava uusi ohjelma ennen ylioppilaskokeita. Reaaliaineissa, varsinkin maantieteen yo-kokeessa, kysytään säännöllisesti taulukoihin ja diagrammeihin liittyviä aineistokysymyksiä sekä testataan kokelaiden taitoa itse tuottaa taulukoita ja diagrammeja. Tutuimpia näistä ovat esimerkiksi maantieteessä ilmastodiagrammit ja väestöpyramidit sekä kaikissa oppiaineissa mm. pylväs-, ympyrä- ja viivadiagrammit. Myös yksinkertaisia laskutoimituksia tai aineiston järjestämistä esim. suuruusjärjestykseen testataan yo-kokeissa.

Koulutuksen sisältö (2 tuntia, verkossa videon välityksellä):

  • Collabora Calc -taulukkolaskentaohjelman perustoiminnot
  • Tiedostojen avaaminen, tallentaminen ja jakaminen.
  • Tavallisimmat diagrammityypit, kuten pylväs-, ympyrä- ja viivadiagrammit.
  • Erityisesti maantieteen kokeessa tyypilliset tehtävätyypit: taulukot, laskenta, diagrammit, erityisesti ilmastodiagrammi ja väestöpyramidin sekä niiden laadinta.
  • Verkkokoulutuksen aikana osallistujat harjoittelevat Collabora Calc:n käyttöä ohjatusti käytännössä.
  • Vinkkejä ylioppilaskokeiden tehokkaaseen työskentelyyn.
Koulutuksen jälkeen saat koulutuksesta todistuksen.

Alustava koulutuskalenteri (valitse yksi aika):

  • Torstai 6.11.2025, klo 17:00-19:00 [Tapahtuma on pidetty]
  • Maanantai 10.11.2025, klo 17:00-19:00
  • Tiistai 18.11.2025, klo 17:00-19:00
  • Tiistai 9.12.2025, klo 17:00-19:00 UUSI AIKA LISÄTTY VARAUSKALENTERIIN!!
  • Maanantai 12.1.2026, klo 17:00-19:00
  • Tiistai 26.1.2026, klo 17:00-19:00 UUSI AIKA LISÄTTY VARAUSKALENTERIIN!!

Yhteen koulutuskertaan (verkossa) voidaan ottaa enintään 20 osallistujaa. Koulutustapahtuma toteutuu, jos siihen ilmoittautuu vähintään 1 osallistuja. Koulutustapahtumia avataan lisää, jos kysyntää on paljon tai mikään ajankohdista ei sovi sinulle.

Ilmoittautuinen:

Ilmoittaudu varaussivulla https://www.supersaas.fi/schedule/petterimuukkonen/Collabora_Calc_-koulutus

Hinta:

Koulutukseen ilmoittautuminen maksaa 39 € / osallistuja.

Maksaa voit joko MobilePay:llä tai voit pyytää sähköpostiisi erillisen laskun. Kurssihinta sisältää ALV 0 %, koska laskuttaja Toiminimi Petteri Muukkonen (Y-tunnus 2780144-9) tekee niin pienimuotoista ja vähäisen liikevaihdon toimintaa, eikä ylitä arvonlisäverovelvollisuuden rajaa.

Peruutukset:

Jos peruutat osallistumisen viimeistään 4 vuorokautta ennen, palautetaan sinulle 100 % ilmoittautumismaksusta. Jos peruutat 1-3 vuorokautta ennen, palautetaan sinulle 50 % ilmoittautumismaksusta. Jos peruutat alle 24 tuntia ennen koulutustapahtumaa, ilmoittautumismaksua ei palauteta.

Tilaa koulutus omalle tiimille:

Lisäksi koulutuksia voidaan pitää yhden koulun tai yhden kunnan opettajille räätälöitynä. Pääkaupunkiseudulla ja melkein koko Uusimaalla sekä eteläisessä Päijät-Hämeessä koulutus voidaan helposti järjestää lähitapaamisena koulunne tiloissa. Muuten koulutus pidetään videoyhteydellä, niin elämme niin kuin opetamme eli ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen. Ota yhteyttä, jos haluat tilata koulutuksen yhden koulun tai yhden kunnan opettajille (ei ylärajaa osallistujien määrälle).

Tällaisen tilauskoulutuksen tai räätälöidyn koulutuksen hinta on 400 €/ koulu tai kunta. Sisältää rajoittamattoman osanottajamäärän tilauksen tehneestä koulusta tai kunnasta.

Kouluttaja:

Kouluttajana toimii Petteri Muukkonen, joka on maantieteen dosentti ja on koulutukseltaan maantieteen ja biologian aineenopettaja. Petteri työskentelee päätyökseen vanhempana yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja opettaa  erityisesti paikkatietoa ja geomediaa sekä tutkimusryhmänsä kanssa tuottaa geomediaopetukseen oppimateriaaleja.

Yhteydenotot ja tiedustelut: etunimi.sukunimi(at)gmail.com



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.