Siirry pääsisältöön

Aktiacup 8.2.2014

T-paitakeli (Kuva Reijo Juutinen)

Nyt on tämän talven toiseksi viimeinen Aktiacupin osakilpailu juostu. Keli ei ollut nopeimmasta päästä, sillä Sotungintiellä oli jäätä ja loskaa. Suunnistusnastareilla oli kuitenkin ihan hyvä juosta ja pitoa löytyi niin jäisillä kohdilla kuin loskassakin. Vaikka keli oli hidas, rankkaisin tämän juoksun tammikuuta paremmaksi ja melkein saman tasoiseksi kuin marraskuun juoksun. Tänään meni aikaa 32:40, mikä on ihan ok suoritus tässä kelissä. Tämän päivän voittoni varmisti Aktiacupin kokonaisvoiton. Kun kerää pisteitä synkän keskitalven osakilpailuista, niin niillä pisteillä pärjää kovimpia juoksijoita vastaan, jotka tulevat Aktiacupiin juoksemaan pääasiassa marraskuussa ekassa ja maaliskuun viimeisessä osakilpailussa. Maaliskuussa aion startata taas uudestaan, koska tarvitsen kisastartteja alle ennen huhtikuun EM-kisoja, jos niihin selvitän itseni mukaan.


http://www.ku-58.fi/?x103997=779178
Loskaa (Kuva Kauko Rokala)
Videolinkkejä:
Mukana myös 9-vuotias päivänsankari. Tänään täytti vuosia myös yösuunnistuksen sanansaattaja Mikko "Yömies" Heinonen. Onneksi olkoon!
>> Lasten startti
 

Kommentit

  1. Hei! Videoihin tuli tekstiin pientä korjausta. Tuo lasten maaliintulo on ok T/P 9 sarjan osalta, vanhemmat taitavat juosta ekaa kierrosta. T/P 11 sarjan loppua näkyy tässä videossa: http://www.youtube.com/watch?v=mHlCC8kpDbg&list=UUlq8IWMVHWQUa1xaxR_ub2Q&feature=c4-overview

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.