Siirry pääsisältöön

Kilpailukauden avaus - joko onnistuisi?

Tänä keväänä ensimmäisiä suunnistuskilpailuita on jouduttu perumaan paksun lumipeitteen takia. Tämä ei ole - ihme ja kumma -  saanut yhtä suurta palstatilaa urheilumediassa kuin ensimmäisten jalkapallo-otteluiden peruminen.
 
Nyt on siis edessä yritys avata kilpailukausi. Lauantaina juoksen ensin Karhuviestissä toisen osuuden Nonamen kuntojoukkueessa. Illalla kotimatkalla käyn vielä avaamassa Veikkojen joukkueen Kevätyönviestin.
 

Myös paikallislehti noteerasi Team Nonamen osallistumisen
Karhuviestin joukkueemme on Arposen kokoama nonamesport.com, joka on sekoitus kaikkea mahdollista: on maileria, suunnistajaa, ikämiestä ja junioria. On tsekkiä, skottia ja suomalaista. Vain hiihtäjä puuttuu.
 
Kevätyönviestin joukkueemme puolestaan on tuttua Veikkojen materiaalia - veteraaneja ja telakkamiehiä. ;)
 
Säiden armoilla
 
Karhuviestiin (toim. huom. osuusaikoihin) vaikuttaa aina vallitseva tuulensuunta. Ennusteiden mukaan tuulen pitäisi tulla sopivasti selän takaa, mutta taivaalta Esteri puolestaan ripauttaa muutaman tirauksen vettä. Ennusteen mukaan rankimman sateen pitäisi tulla ennen viestiä aamupäivällä. Kilpailun ajaksi on onneksi luvattu vain vähäistä sadetta.
 
Kevätyönviestiä ajatellen kaikki vedentulo on vain plussaa, koska metsässä on runsaasti ylimääräistä lunta, joka pitäisi saada sieltä pois. Nyt yöpakkasten päätyttyä ja vesisateiden alettua lumet toivottavasti katoavat rivakkaan tahtiin.
 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Lukijakilpailu - voita Noname -juoksutakki

Nyt haastan tämän blogin lukijat juoksemaan. Julistan käyntiin lukijakilpailun, jossa on tarjoituksena kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä yhden viikon aikana.   Nuotioiden äärille ja hämyisissä Esson baareissa kerrotaan edelleenkin hurjia tarinoita menneiden juoksun kultaisten vuosikymmenien harjoitusmääristä. Osa tarinoista on tosia ja osa on paisunut pölyn kerrostuessa niiden päälle. Aikoinaan  kovimmat päälliköt juoksivat yli 300 kilometriä viikossa ja keskivertokeravalaisen viikkoannos oli 200 km. Pienimmät lapsetkin saivat 100 kilometria kasaan heti, kun oppivat kävelemään.   Lukijakilpailussa kilpaillaan siitä kuka kerää kasaan eniten juoksukilometrejä yhden kalenteriviikon aikana (maanantai - sunnuntai). Kilpailuaikaa on marras- ja joulukuiden ajan. Kilpailu päättyy sunnuntaina 29.12.2013. Kilometrit raportoidaan tämän blogipostauksen kommentteihin viikoittain heti viikon päätyttyä. Kilpailuun huomioidaan paras viikkosi....