Siirry pääsisältöön

Kevään ja kesän kilpailukalenteri

Katselin, tai oikeammin olen katsonut jo monta kuukautta sitten, tulevan kauden kilpailukalenteria. Kun kausi pyörähtää käyntiin huhtikuussa, se on yhtä hurlumheitä lokakuuhun asti. Kun almanakan sivuille rustaa niin sanotut tärkeimmät kilpailut eli katsastukset, SM-kisat ja kansainväliset arvokisat, niin montaa tyhjää viikonloppua ei jäljelle jää.


Jos kaikkiin arvokisoihin pääsee mukaan, kaudesta tulee tiivis paketti. Näyttää siltä, että jokainen tyhjä viikonloppu tulee olemaan hyvin arvokas ja ne täytynee käyttää lenkkeilyyn. Pienempiin kansallisiin kilpailuihin ei tule ehtimään missään vaiheessa. Muutamaan iltapsrinttiin ehkä. Ehkäpä minun kilpailukalenterini ongelma on kilpailla sekä veteraani- että pääsarjassa. Ja tähän kohtaan hymiö.

Jos pääsen suunnistuksen EM:iin, en pääse puolustamaan pronssista lätkää SM-maastoihin. Siellä olisi voinut juosta lauantaina veteraaneissa 6 km ja sunnuntaina pääsarjassa 12 km. SM-maantiejuoksu puolestaan jää välistä EM-katsastuksen takia. Täytyy syksyllä yrittää osallistua edes SM-maratonille, että pääsee edes yhteen kestävyysjuoksun SM-kilpaan mukaan. Myös Vappurastit synnyinseudulla Tuusulassa jäävät EM-katsastuksen jalkoihin. Se oli aiemmin merkitty isolla huutomerkillä kalenteriini, mutta jää nyt siis harmittavasti välistä.

Kilpailukalenteri näyttää alustavasti tältä:

3.4. veteraanien MM, 8 km cross country
6.4. veteraanien MM 3000 m, indoor
8.4. veteraanien MM 21.1 km, road race
14-15.4. Sprintti + normaalimatka Sveitsissä
21.4. EM-katsastus
28.4. EM-katsastus
1.5. EM-katsastus
5.-6.5. 10-mila
9.5. Mäntsälän sprintti
14.-20.5. EM, Ruotsi
23.5. AM-sprintti, Essu
27.5. SM-erikoispitkä
3.6. SM-sprintti
8.-10.6. MC-katsastus
13.6. Jyryn sprintti
16.6. Jukolan viesti
23.-24.6. MC, Sveitsi
26.-27.6. MM-katsastus, Sveitsi
1.-7.7. WMOC, Saksa
14.-21.7. MM, Sveistsi
4.8. MC-katsastus
25.-26.8. SM-normaali
1.-8.9. MC, nortti
15.-16.9. SM-keskimatka ja - viesti
28.-29.9. SM-yö
6.10. 25-manna
14.10. SM-maraton
20.10. Halikko-viesti

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.