Sunnuntaina kisapaikalle ajettaessa kuuntelin sivukorvalla radiota. Radio Novan toimittajat olivat raahanneet studioon jonkun super foodiin hurahtaneen asiantuntijan. Superfoodit, mustikat ja pakurikäävät ovat varmaan ihan ok, mutta kahdessa kohdassa tulee minulla raja vastaan. Ensinnäkin, kun boisenmarjajauheita aletaan ostamaan kummilapsille lahjaksi. Toiseksi super food asiantuntijoiden päättömät faktat. Radiossa haastateltu mieshenkilö esitti tohkeissaan, että luonnosta saatavien mustikoiden DNA on hyvää, koska mustikat ovat saaneet kasvaa villeinä ja vapaina kaukana ihmisasutuksesta. Kun ihminen syö näitä hyvää DNA:ta sisältäviä mustikoita, niin se hyvä DNA muuttaa ja parantaa ihmisen huonoa ja heikkoa DNA:ta. Siis mitä ihmettä? Lisäksi super food -asiantuntija väitti, että ihmisen asuinympäristössä kasvatettavat ruoka-aineet ovat ravintoarvoiltaan köyhempiä. Hän otti esimerkiksi aavikoitumisen ja autiomaan leviämisen Afrikassa. Hän listasi esimerkkeinä Egyptin, Libyan ja Irakin. Ruoka-aineet ovat köyhiä, koska alueella on aavikkoa ja koska ihmiset elävät siellä köyhissä oloissa. Mikä ihmeen perustelu tämä sitten oikein on? Enempää en ehtinyt radiohaastattelua kuunnella, koska saavuimme kisapaikalle. Ottaa päähän tällaiset tieteellisiksi puetut huuhaaperustelut. Jatketaan edelleen mustikoiden ja puolukoiden keräämistä metsistä, mutta pysytään faktoissa.
tiistai 9. syyskuuta 2014
maanantai 8. syyskuuta 2014
SM-kisoista ei edes luuta käteen
![]() |
Karsinnan riemua. (Kuva Touho Häkkinen) |
Onko elämää SM-kisojen jälkeen? No tottakai on. Heti maanantaina klo 6:30 aloitin terapiaistunnot toipuakseni viikonlopun pettymyksistä. Muuratsalon rinteet eivät tuoneet tavoittelemaani SM-mitalia, vaan olin vasta seitsemäs Jos finaalissa ihan kaikki reitinvalinnat olisivat osuneet nappiin, niin olisin voinut olla paremmilla sijoituksilla ehkä jopa pronssilla. Tämä on kuitenkin turhaa itsepetoksellista pohdiskelua, koska kukaan ei tainnut selvitä ratamestarin asettamista pulmapähkinöistä puhtain paperein. Maasto oli hieno ja pitkät reitinvalintavälit kinkkisiä. Kiitokset hyvistä kisajärjestelyistä Jyväskylään.
maanantai 25. elokuuta 2014
Aikamatkustajan jet lag -oireet
Menneenä viikonloppuna harrastin aikamatkusta. Ensiksi kävimme S6:n kanssa Hankasalmella leirillä ja lauantain aamutreenin vikan rastin jälkeen tunnistin tutun pellon. Olin ollut kyseisellä pellolla suunnistuskilpailuissa joskus vuonna 1985 tai 1986. Muistan kuitenkin hyvin kilpailukeskuksen tuolla pellolla. Kukaan leirin urheilijoista ei luonnollisestikaan ollut vielä syntynyt tuolloin. Itse asiassa ei vielä vuosikymmeneen tuon kilpailun jälkeen.
Toisen aikamatkailun koin, kun luin Kestävyysurheilu.fi:n suunnistustuloksia viime viikonlopulta. NÅID:n piirinmestaruuskisan tulosluettelo näyttää tutulta, mutta ei ihan viime vuosilta. Tällaisia tulosluetteloita esiintyi useimmiten 90-luvun puolella.
H21
1. Nymalm Sören Pargas IF 28:34
2. Salo Mikael OK Orient 29:30 +56
2. Donner Mikael OK77 29:30 +56
D21
1. Gunell Yvonne Pargas IF 26:51
2. Nymalm Sanna Pargas IF 30:01 +3:10
Aikamatkailun keskeisin ongelma ja este kaupallisten sovellusten kehittämiselle on jet lag. Minulla jet lagin eli kesäajasta syysaikaan siirtymisen mukanaan tuoman kesäflunssan oireet alkavat pikkuhiljaa olla tiessään. Sairastin juuri ennen Husqvarna-kilpailua kahden päivän kuumeen. Kisa jäi tietenkin kilpailematta, vaan ei juoksematta. Yhden kuumeettoman päivän jälkeen lähdin maastoon retkeilemään ja syömään mustikoita. Juoksu oli todella väsynyttä, mutta mustikat maistuivat maukkaalle ja löysin kaikki rastit. Nyt, kun yli viikko on kuumeesta takana, alkavat juoksu ja jalat tuntua jälleen kevyiltä. Kuumeesta toipuminen otti tälläkin kertaa oman aikansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)