Siirry pääsisältöön

draw.io opetuksessa ja ylioppilaskokeessa - piirroksia ja kaavakuvia

 

Kaavakuvien laatimiseen tarkoitettu ilmainen draw.io -sovellus on verkkoselaimella käytettävä "piirustusohjelma". Tämä sovellus on käytössä, kun abiturientit suorittavat ylioppilaskokeita uudessa Abitti 2 -koejärjestelmässä.

Tänään koulutin turkulaisille opettajille draw.io -sovelluksen peruskäyttöä petuksessa. Kävimme läpi taustoja ja perusteita, että mistä sovelluksesta on kyse, ja mitä lukiolaiset, abiturientit voivat sen avulla kokee naikana tehdä.

draw.io sopii erinomaisesti mm. nopeasti laadittaviin kaavapiirroksiin tai bstrakeihin prosesseja tai ilmiöitä kuvaavien havainnepiirrosten laatimiseen. Esimerkiksi maantieteen yo-kokeessa kysytään silloin tälläin piirrosta. Tällaisia on kysytty esimerkiksi tulivuorityyppien rakenteesta (ks. kuva yllä), satelliittipaikannuksen toimintaperiaatteista, kumpuamisilmiöstä, vuorovesi-ilmiön synnystä jne.

draw.io on vähän sama kuin piirtäisit nopean kaavakuvan tai piirroksen prosessista esityskalvojen laatimiseen tarkoitetulla ohjelmistolla, kuten PowePointilla tao Google Slidesilla. Itse asiassa PowerPoint on minun eniten käyttämäni vektoripiirustusohejlam viikoittain. Sillä saa nopeasti laadittua piirrokset, joihin tarvitaan yksinkertaiset tekstilaatikot tai muita muotoja, tekstiä, viivoja, nuolia jne.

Tähän samaan tarkoitukseen sopii draw.io, ja sitä harjoittelimme tänään opettajien kanssa. Lisäksi annoin vinkkejä, kuinka ja mitä harjoitella lukiolaisten kanssa.

Näiden draw.io- sovelluksen koulutusten pitäminen opettajille, kouluille ja kunnille täydentää sitä, mitä olen aiemmin kouluttanut. Olen muun muassa pitänyt paljon koulutuksia Collabora Calc Online -sovelluksen käytöstä. Sillä abiturientit laativat ylioppilaskokeessa diagrammeja.

Koulutusteni sivu löytyy täältä.

---

Lisäksi annan koulutusta opettajille ja kouluille seuraavista aiheista:

Opettajat, ottakaa yhteyttä, jos nämä koulutukset kiinnostavat.

Koulutusteni sivu löytyy täältä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Lukijakilpailu - voita Noname -juoksutakki

Nyt haastan tämän blogin lukijat juoksemaan. Julistan käyntiin lukijakilpailun, jossa on tarjoituksena kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä yhden viikon aikana.   Nuotioiden äärille ja hämyisissä Esson baareissa kerrotaan edelleenkin hurjia tarinoita menneiden juoksun kultaisten vuosikymmenien harjoitusmääristä. Osa tarinoista on tosia ja osa on paisunut pölyn kerrostuessa niiden päälle. Aikoinaan  kovimmat päälliköt juoksivat yli 300 kilometriä viikossa ja keskivertokeravalaisen viikkoannos oli 200 km. Pienimmät lapsetkin saivat 100 kilometria kasaan heti, kun oppivat kävelemään.   Lukijakilpailussa kilpaillaan siitä kuka kerää kasaan eniten juoksukilometrejä yhden kalenteriviikon aikana (maanantai - sunnuntai). Kilpailuaikaa on marras- ja joulukuiden ajan. Kilpailu päättyy sunnuntaina 29.12.2013. Kilometrit raportoidaan tämän blogipostauksen kommentteihin viikoittain heti viikon päätyttyä. Kilpailuun huomioidaan paras viikkosi....

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.