Siirry pääsisältöön

Vaunulenkkeilyn paluu

Pari viikkoa sitten Topias uutisoi blogissaan (topiasmuukkonen.blogspot.fi), että perheemme on siirtynyt perheiden luokittelussa kategoriaan "Suurperhe". Tähän vaaditaan virallisen määritelmän mukaisesti isän ja äidin lisäksi kolme lasta. Joku sanoi minulle heti, että tyttövauvan myötä perheessämme on nyt naisvalta. Totesin vain alistuneesti, että siihen ei aina vaadita määräenemmistöä.

Roosa ja Topias pikkusiskoa noutamassa


Uuden perheenjäsenen myötä harjoituspäiväkirjaan palaa jälleen harjoitusmuoto nimeltä vaunulenkkeily. Vauva päikkäreille vaunuihin ja juoksemaan. Perjantaina Aktia cupin aattona vaunulenkkeily jäi lyhyen lännäksi, koska rengas puhkesi heti alkuunsa. Täytynee yrittää joku toinen päivä paremmalla menestyksellä.

Tytöt jännittävät Kaisa Mäkäräisen puolesta

Maaliskuun Aktia cup 2015

Ja sitten kisauutisia. Pääsin tänään osallistumaan pitkästä aikaa Aktia cupin osakilpailuun. Tammikuu jäi välistä kipeiden jalkojen takia, ja helmikuu yksien häiden takia. Nyt, kun vihdoin pääsin osallistumaan, juoksusta tulikin täysi mahalasku. Aikani kympillä oli vaatimaton 33:07 ja edellä miestä kuin meren pohjassa sitä kuuluisaa merenmutaa. Välittömästi maalissa rankkasin juoksuni kaikkien aikojen huonoimmaksi suorituksekseni Aktia cupin kympillä. No, sainpahan ainakin hyvän kovan harjoituksen. Eiköhän itsetuntoni kestä tämänkertaisen möngerryksen. Uutta solmua vaan lenkkareihin. Ehkäpä ensi viikolla jopa vaunulenkkeilyn merkeissä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Lukijakilpailu - voita Noname -juoksutakki

Nyt haastan tämän blogin lukijat juoksemaan. Julistan käyntiin lukijakilpailun, jossa on tarjoituksena kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä yhden viikon aikana.   Nuotioiden äärille ja hämyisissä Esson baareissa kerrotaan edelleenkin hurjia tarinoita menneiden juoksun kultaisten vuosikymmenien harjoitusmääristä. Osa tarinoista on tosia ja osa on paisunut pölyn kerrostuessa niiden päälle. Aikoinaan  kovimmat päälliköt juoksivat yli 300 kilometriä viikossa ja keskivertokeravalaisen viikkoannos oli 200 km. Pienimmät lapsetkin saivat 100 kilometria kasaan heti, kun oppivat kävelemään.   Lukijakilpailussa kilpaillaan siitä kuka kerää kasaan eniten juoksukilometrejä yhden kalenteriviikon aikana (maanantai - sunnuntai). Kilpailuaikaa on marras- ja joulukuiden ajan. Kilpailu päättyy sunnuntaina 29.12.2013. Kilometrit raportoidaan tämän blogipostauksen kommentteihin viikoittain heti viikon päätyttyä. Kilpailuun huomioidaan paras viikkosi....