Siirry pääsisältöön

Kilometrikisa päättyi keskeytykseen

Niinhän siinä kävi, että jalat eivät kestäneet loppuun asti. Torstaina juostun puolimaratonin mittaisen TV-reippaan jälkeen oikea pohje meni jumiin. Kituuttelin vielä pari kolme päivää, mutta sunnuntaina piti heittämän pyyhe kehään. Väkisin olisin voinut köpötellä vielä puuttuvat 12 km, että olisin ohittanut Marko Vavan, mutta nyt jäin siis lukemiin 270 km per viikko. Sunnuntain pitkä lenkki jäi vaatimattoman mittaiseksi enkä myöskään juossut enää sunnuntain iltaverryttelyä.



Sunnuntain luovuttamista lukuunottamatta viikko meni suunnitelmien mukaan. Sain juostua kolme TV-reipasta, pari semipitkää ja lisukkeena runsaasti pitkiä verryttelyitä. Juoksin vain yhden yli 30 kilometrin lenkin, jonka piti alunperin olla jopa 40-50 kilometrin mittainen, mutta jäi lyhyeksi. Iso osa kilometreistä kertyi 75 minuuttiin venytetyiltä aamu- ja iltaverryttelyiltä. Kilometrejä kertyi kustakin aina 15 kappaletta.

Nyt on tämä hulluus koettu. Lauantaina sanoin, että tämä saisi jäädä ainokaiseksi kokeiluksi, mutta sunnuntain keskeyttäminen ja 300 kilometrin haamurajasta jääminen jäivät vähän vielä kalvamaan takaraivoon. Tuo 300 km on mahdollista, mutta ei missään tapauksessa järkevää. Tärkeintä olisi päästä juoksemaan pehmeille hiekkareiteillä ja välttää asfalttia. Talvi, vaikkakin tällainen musta, ei ole optimaalinen yritykseen. Hiekkatiet ja polut olivat paikoin jäisiä ja vain asfalttitiet sulia.

Väliaikatilanne Kilometrikisassa  maanantaina 23.12.2013:
1. Marko Vapa 281
2. Petteri Muukkonen 270
3. Joni Söderman 258.64
4. Aapo Leskinen 210
5. Antti Toivanen 198.5
6. Timo Sild 166.7
Jos kukaan ei intoudu enää jouluviikolla hirmumenoon, juoksutakki ja lisäpalkinnot matkaavat Markolle. Vielä vähän aikaa jännitetään - ei sitä millainen ääni pukilla tänä vuonna on, vaan hyödyntääkö joku lahopää joululoman joutilaat päivät elämän tärkeimpään asiaan eli juoksemiseen. Joni Söderman vastaa kilometrikisan vakuuttavimmasta tulossarjasta. Monta viikkoa peräjälkeen 230-260 haarukkaan. Monet ovat todenneet juoksumääristäsi, että menepä herättelemään kilpailuviettiäsi ultrajuoksuihin. Välipalaksi käy napsimassa pari maratonia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.