Siirry pääsisältöön

SportElite Muukkosen manageriksi

Uusinta uutta suunnistuksessa on hankkia itselleen ihan oikea manageri. Minäkin tiedustelin, ottaisiko keravalaislähtöisten Seppälän sisarusten perustama SportElite -yritys minut talliinsa. He kelpuuttivat kuin kelpuuttivatkin tällaisen varttuneemman urheilijan siipiensä suojaan. Olisikohan myönteiseen suhtautumiseen vaikuttanut se, että en ole kertaakaan etuillut heidän äitiään kauppajonossa Keravalla. Metsäsuunnistajista listoilta löytyi aiemmin vain Anni-Maija Fincke. Minun urheilijaprofiilini löytyy linkistä http://www.sportelite.fi/index.php?node_id=19219.

SporEliten uutisessa (http://www.sportelite.fi/index.php?node_id=19249) yhteistyön alkamista on minun tavoitteeni näköjään asetettu koviksi. No, se mikä on painettua sanaa, on painettua sanaa. Minun pitää siis näillä näkymin tähdätä MM-kultaan. Kelpaakohan viikko sitten saavuttamani veteraanien MM-kullat? Tietenkin yleisen sarjan MM-kullat on arvokkaampia ja ymmärtääkseni vähän vaikeampia saavuttaa. Täytyy siis parantua tästä flunssasta, saada nilkka kuntoon ja alkaa harjoittelemaan. EM-katsastuksetkin pukkaa kohta päälle ja olisi hyvä päästä juoksemaan kovaa ennen niitä. Ootellaan, sano palokunnan hevonen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.