Siirry pääsisältöön

Mies paketissa - kausi ei vielä

Liian suuri vuori kivuttavaksi - elämä ylipäätään siis.

Tämä kausi on ollut yhtä konttaamista. Usein on ollut tunne, että olen ollut vain muiden jaloissa tien tukkona. Tänään SM-viestissä olin sitä kirjaimellisesti. Aloitusosuuden lähtösuora oli suora ja leveä, ja tilaa piti olla. Näin ainakin ihastelimme ennen starttia. Mutta valitettavasti jonkun jalat osuivat minun jalkoihini, ja heitin valkoisen vyön ukemit sepelipinnalle. Ensimmäinen takanani tullut ehti hypätä ylitse, mutta saman kylän poika Eero Saleva ei enää ehtinyt reagoida maahan langenneeseen nelikymppiseen mieheen. Eerolle kävi vähän pahemmin, ja olkapää taisi mennä sijoiltaan. Minä puolestaan selvisin pienellä paikkauksella kisan jälkeen ensiavun kokeneiden tyttöjen hoidossa. Eerolle pikaista paranemista.

Kaikki miehet vielä pystyssä (Kuva Rasti-Kurikka)

Miestä lakoaa kuin lakeudella viljaa (Kuva Rasti-Kurikka)

Tämä konttaaminen kuvastaa hyvin niitä tuntoja, joita tänä kesänä on suunnistuskinkereissä minulla ollut. Epäonnistumiset ja huonosti mennyt kausi on se suurin motivaation kaivo, josta vinssaan ylös uutta motivaatiota harjoitteluun ensi kautta varten. Haluan olla parempi, kuin viimeisin kausi. Olen jo suunnitellut miten aion harjoitella. Palaan vuosien 2010 ja 2011 harjoitteluun. Noiden vuosien jälkeen olen yrittänyt liikaa, ja väsymys on käynyt meillä usein kylässä. Harjoitusmotivaatiota lisää myös se, että minun pitää tehdä paluu MM-kisoihin. Toinen keravalainen eli Hannu Airila juoksi itsensä kahdeksanneksi Ruotsin MM-kilpailuissa. Oikein Urheiluruudussa, valtakunnan näköradiossa, Hannu kertoi sivunneensa näin Keravan ennätystä MM-suunnistuksissa. Niin kuin Bubka konsanaan, minun pitää parantaa ensi vuonna yhdellä pykälällä. Tavoitteeni on siis olla seitsemäs MM-kilpailuissa Eestissä. Tänä kesänä kävin jo valmistavalla leirillä Tallinnan lähistöllä. Auttaakohan se?

PS. Muistakaa lukea Nuivan meiningin skandaaliuutinen. Nuiva meininki

Kommentit

  1. Auttaa vähän ehkä keskimatkaan ja viestiin, mutta pitkää matkaa varten kannattaa tulla leireilemään Etelä-Viroon. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  2. Dramatiikkaa ja huumoria eli osa oikeaa elämää:)... muista muutoin, että Viro on maa ja eesti maan kieli...

    VastaaPoista
  3. "Suomen kielen lautakunta ja Kielitoimisto tosin hyväksyvät myös Eestin ja eestin kielen, mutta asettavat Viron ja viron kielen ensi sijalle."

    VastaaPoista
  4. Häiritsivätkö nuo kuvassa näkyvät propellit siis pikemminkin enemmän tasapainoaistia siinä kilpailukeskusessa kuin muuta navigointijärjestelmää koko maastossa? Reittihärvelin perusteella (40 piirtäjää) esim. ennakkoon vaikeimmalta vaikuttava 3. rasti näyttää menneen suurimmalta osalta ihan nausteriin. Tsemppiä kuntoutukseen ja loppukauden koitoksiin!

    VastaaPoista
  5. Huonosti mennyt kausi? Voitithan maailmanmestaruuden kuitenkin.

    VastaaPoista
  6. Hys hys. Veteraanisarjojen sijoituksista ei oikein kehtaa edes ääneen sanoa.

    VastaaPoista
  7. Monet maailmanmestarit ovat lopettaneet uransa kolmenkympin hujakoilla...eli älä luovuta vielä:)

    VastaaPoista
  8. Onnea! Urheilu on kaikkien tarpeita.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.