Siirry pääsisältöön

Vehkalammen Veikot 33. Tiomilassa

Maajoukkuemiesten poissaolojen takia tämän vuoden Tiomilassa seuramme Vehkalammen Veikkojen tavoitteena oli kamppailla parhaan kakkosjoukkueen tittelistä. Jäimme tästä  harmittavasti vain muutaman sijan. Olimme sijalla 33 ja Haldenin kakkosjoukkue oli vain neljä sijaa meidän edellämme. Voitimme kuitenkin muut kovat kakkosjoukkueet eli Kalevan Rastin (39.) ja Södertäljen kakkosjoukkueet (40.).




Joukkueemme taso löytyi jo kolmannella osuudella, jolta Tinski kurvasi vaihtoon sijalla 31. Tämän jälkeen teimme tasaista työtä vaihtosijojen ollessa 17, 31, 34, 33, 31, 32, 33. Kun oma tasomme löytyi, siitä ei romahdettu aamun tunteina missään vaiheessa. Martti tosin rynni letkansa kärjessä vaihtoon sijalla 17. Letkan loppupäästä olisi löytynyt tasollemme sopivampi sijaluku.


Oma ankkuriosuuteni sujui ihan ok. Tosin heti startissa juoksin lähtöpisteen ohi, kun en huomannut K-pisteen merkkiä. Kaartelin alkuinnostuksissani ykköselle hienosti koko paipin leveydeltä. Tappiota tuossa kiemurtelussa tuli vajaa minuutti. Muuten suunnistus sujui ihan hyvin. Juoksuvauhti puolestaan kuului kategoriaan "Heikko" ja ala-allegoriaan "Kärschimysch, ahdischtusch, schynti". Oli kuitenkin hauskaa katsella, kun samat miehet ohittivat minut vauhdilla kerta toisensa jälkeen. Ainakin Frédéric Tranchandilla ja Jerkell Lyselillä oli kova vauhti päällä. Taisipa Niclas Jonassonkin ohittaa minut muutamaan otteeseen.


Superdepressio

Torstaina ennen Tiomilaan mietin ihan oikeasti, että EM-kisojen jäätyä välistä voisin ilmoittautua SM-maastoihin. Perjantain kovan treenin juostuani tiesin, että siinä ei olisi mitään järkeä. Juoksin puoli tuntia kovaa sykemittarin ja GPS:n kanssa vauhtia ja sykettä vertaillen. Vauhti on tippunut kuukauden takaisesta 20 s/km ja kymmenyksiä päälle.
Olo helpottuu ja vauhti palaa aikanaan siitepölykauden päätyttyä. Tapahtukoot se sitten kesäkuussa tai syyskuussa, niin minä lenkkeilen ja odotan. Kilpailukausi kuitenkin jatkuu marraskuuhun asti eli aikaa on ja kilpailuita tulee ja menee.

Lähiviikkojen kilpailukalenteri näyttää tältä:
17.5. Helarastit, Tampere
27.5. SM-erikoispitkä, Kortesjärvi
3.6. SM-sprintti, Tampere
8.-10.6. MC-katsastukset, Tampere
16.-17.6. Jukolan viesti

Oho, melkein kaikki kisat käydään Tampereen seudulla.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...

Lukijakilpailu - voita Noname -juoksutakki

Nyt haastan tämän blogin lukijat juoksemaan. Julistan käyntiin lukijakilpailun, jossa on tarjoituksena kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä yhden viikon aikana.   Nuotioiden äärille ja hämyisissä Esson baareissa kerrotaan edelleenkin hurjia tarinoita menneiden juoksun kultaisten vuosikymmenien harjoitusmääristä. Osa tarinoista on tosia ja osa on paisunut pölyn kerrostuessa niiden päälle. Aikoinaan  kovimmat päälliköt juoksivat yli 300 kilometriä viikossa ja keskivertokeravalaisen viikkoannos oli 200 km. Pienimmät lapsetkin saivat 100 kilometria kasaan heti, kun oppivat kävelemään.   Lukijakilpailussa kilpaillaan siitä kuka kerää kasaan eniten juoksukilometrejä yhden kalenteriviikon aikana (maanantai - sunnuntai). Kilpailuaikaa on marras- ja joulukuiden ajan. Kilpailu päättyy sunnuntaina 29.12.2013. Kilometrit raportoidaan tämän blogipostauksen kommentteihin viikoittain heti viikon päätyttyä. Kilpailuun huomioidaan paras viikkosi....
39 kommenttia
>> Lue lisää...