Siirry pääsisältöön

Kisaraportti: Turku Sprint Cup 14.-15.1.2012

Näin viikonlopun suunnistukset Turku Sprint Cupissa sujui.


Lauantai

Lauantain kisassa lähes koko rata sujui mallikkaasti. Oma reittini on piirretty punaisella ja sinisellä optimireitit. Vitosen reitinvalinnalla voitin hieman, kun monet muut yrittivät vasenta kiertoa talojen väleistä. Nyt liukkaalla kelillä siinä hävisi paljon, kun jokainen talonkulma oli liukas jäästä ja lumesta. Yhdelletoista olisi pitänyt mennä sinistä reittiä kadun kautta välttääkseen käännöksiä. Ja pitkällä välillä viidelletoista olisi pitänyt kiertää isoa katua ympäri taas käännöksiä ja jarrutuksia välttääkseen. Yhdeltätoista ei tosiaan rekisteröitynyt leimausta eli lopputuloksiin minulle tuli hylsy. Muiden kilpailijoiden reittejä löytyy Reittihärveli, 1. osakilpailu.



Sunnuntai

Sunnuntain kisassa tuli enemmän virheitä. Punaisella taas toteutus ja sinisellä miten olisi pitänyt mennä. Neloselle eka talo olisi pitänyt kiertää oikealta. Kutoselle olisi pitänyt mennä kivikkomäen yli suoraviivaisemmin. Kasille olisi ehdottomasti pitänyt mennä suoraan. Vasemmalta tuli ylimääräistä matkaa jopa 200 m! Kympille hidastin rastia lähestyttäessä vaikka olin ihan hyvin tulossa linjassa. Muiden kilpailijoiden reittejä löytyy Reittihärveli, 2. osakilpailu.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...
3 kommenttia
>> Lue lisää...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...