Siirry pääsisältöön

Keravan äänestystulos mitätöidään

Keravan keskusvaalilauta kuuluu siihen joukkoon, joilla tapahtui pieni muotovirhe eilisissä presidentinvaaleissa. Iltalehti uutisoi Hämeenlinnan omintakeisesta vaalikäytännöstä, jossa kaikilta äänestäjiltä ei tarkistettu henkilöllisyyttä. Näin kävi myös Keravalla. Minä sain vaalilipukkeen käteeni ja pudotettua sen vaaliuurnaan ilman, että henkilöllisyyttäni tarkistettiin missään vaiheessa. Vähän aikaa minä ihmettelin, että koska ne minun paperini tarkistavat, mutta näin ei tapahtunut missään vaiheessa. Ymmärrän kyllä, että joskus pöydän takana saattaa istua tuttu henkilö, joka tunnistaa äänestäjän, mutta nyt ei ollut kyse edes siitä. Viime vuonna, kun äänestimme vielä Savion alueella, pöydän takana päivysti Honkasalon Ossi. Nyt Kanniston alueella henkilökunta oli täysin tuntematonta. Pitäisikö Keravan äänestystulokset siis mitätöidä tämän pienen muotovirheen takia?
"Vaalilainsäädännön valmistelusta sekä vaalijärjestelmästä vastaavan oikeusministeriön neuvottelevalla virkamiehellä, vaalijohtaja Arto Jääskeläisellä, on selkeä kanta asiaan.
- Vaalilautakunta toimii siellä väärin, jos henkilöllisyystodistusta ei kysytä.
Jääskeläisen mukaan ohjeet ovat selkeät: äänestyslippua ei saa antaa, jos äänestäjä ei näytä henkilöllisyystodistusta." - Iltalehti 23.1.2012

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.