Siirry pääsisältöön

Kesäloman urheilukalenteri alkaa täyttyä

Kuva: Aapo Laiho


Peruskuntoleiri Muukkosen tapaan

Urheilijan kesälomaa leimaa matkustaminen ympäri suvista Suomea ja helteistä Eurooppaa erilaisten urheilutapahtumien perässä. Niin myös meidän perheessä. Meidän lomakalenterissamme ja -kartassamme on ollut yksi kohde merkittynä jo pitkään. Koska suunnistusseurani Vehkalahden Veikot järjestää Fin5-suunnistusviikon, minä olen siellä talkoissa auttamassa järjestelyissä. Samalla muut pääsevät suunnistamaan koko suunnistusviikon.

Vaikka vietämme viikon samassa tapahtumassa, minun aikarautani edistää muihin nähden. Kun muut vielä jatkavat ihania uniaan, minun harjoitusohjemassani lukee, että "pyörällä kisakeskukseen + rastien tarkistus juosten". Illalla puolestaan lukee "rastien haku juosten + pyörällä majoitukseen". Tiedossa on minulle siis keskikesän peruskuntoleiri. Tätä varten minun täytyy käydä vielä ostamassa parempi pyöränkuljetuteline autoon (tai sitten ajan pyörällä Keravalta Haminaan). Paremman pyörän ehdinkin jo ostaa aiemmin pidempää työmatkaa varten.


Kun muu perhe lomailee


Kun lapset käyvät kisapäivien jälkeen mm. risteilyllä kansallispuistossa,  ja nauttivat palkinnoiksi saamistaan Tykkimäen lahjakorteista, minä kuivaan hikeä otsaltani, ja noudan vielä pari rastia. Minä tykkään aina, kun fyysiseen harjoitteluun saa yhdistettyä jotakin hyödyllistä kuten esimerkiksi kaupassa käyntiä, kirjeiden viemistä, tai rastien hakua ja tarkistamista, niin kuin nyt. Uskon, että ihan hyvät harjoitusmäärät saan kasaan.

En ole ikinä viihtynyt missään festivaaleilla tai konserteissa. Jos lasten Hevisaurus-konsertteja ei lasketa, niin edellinen kerta on 90-luvun puolivälistä, kun kävimme kuuntelemassa Klamydiaa Ankkarockissa. Pitäisikö kerrankin pistää elämä risaiseksi, ja mennä kuuntelemaan Fin5:n välipäivänä ZZ Top:ia bastionille?


Kuva: Aapo Laiho

Kuva: Aapo Laiho

Kommentit

  1. Anonyymi25 huhtikuuta, 2016

    Toivottavasti Fin-5 kisaviikolle saataisiin se lähes 5000 kisailijaa, sillä onhan tuo maankolkka kuitenkin kappale kauneinta Suomea...

    VastaaPoista
  2. Petteri Muukkonen26 huhtikuuta, 2016

    Hienoille avokallioille mahtuisi jopa 10 000 suunnistajaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...
3 kommenttia
>> Lue lisää...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...