Siirry pääsisältöön

Juoksumaisemia saaristossa


Örön pohjoiskärki. Pidemmäs ei polku vie.
Eletään syksyn alkua 2017. Elo- ja syyskuun taitteessa vaihdoin tutut Keravan ja Helsingin lenkkipolut vähäksi aikaa upeampiin maisemiin. Koululaisten leirikoulun ansiosta pääsin kauas Saaristomerelle Örön saarelle muutamaksi päiväksi. Jo venematkalla Öröhön maisemat iskostuivat kuivan maan keravalaisen verkkokalvoille ikuisiksi ajoiksi. Keravalla hienointa vastaavaa on ehkä Keravanjoen samea savinen rantakaislikko, vaikka Keravanjoki onkin maailman kuulu yläjuoksun villeine erämaineen ja hulppeine vesiputouksineen ja alajuoksun laajoine suistoalueineen. No, kaikki kaikessa, Örön vanha sotilassaari sopi juoksun  harrastamiseen tosi hyvin, vaikka aika usein mieli tekikin vain jäädä ihailemaan maisemia.

Saariston nummet sopivat hyvin juoksuun

Koska kyseessä on vanha sotilastukikohta ja linnoitustyöt on aloitettu jo yli sata vuotta sitten venäläisten toimesta, Öröstö löytyy kaksi pitkää vanhaa mukulakivistä marssitietä. Toisen nimi on kuvaavasti Pitkä Ikävä, lyhyempi niistä on loogisesti Lyhyt Ikävä. Hyvä niitä pitkin oli silti juosta, koska mukulakivet on osin peittyneet soran alle. Parhaat lenkkipolut tosin löytyivät kahdelta luontopolulta, jotka kiemurtelivat rantamänniköissä ja -kallioilla. Kuten Espanjassa talvileireillä käyneet tietävät, rantahietikolla oli ikävin juosta. Muuten kaikki polut Örössä olivat kovapohjaisia, mutta jalkoja hellivän kimmoisia.

Tässä pojat leikkii sukellusvenejahtia
Pitkää lenkkiä varten saari on vähän pieni, ja se pitäisi kiertää pari kertaa. Tunnin juoksulenkkiin saari puolestaan kelpaa mainiosti. Örö on nyt ollut pari vuotta yleisölle avoinna, ja se kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Militaarieksotiikkaa halajaville tarjolla on majoitusta edullisimmasta päästä lavitsoilla vanhoissa bunkkereissa. Kamiina ja puulavitsa - mitä muuta ihminen elämältä voisi vaatia. Muuta nähtävää historiasta kiinnostuneille on vanhat 12-tuumaiset tykit. Ihan järkyttävän kokoisia laitoksia. Ammuksetkin painavat 400 kiloa!

Suosittelen Örötä kesän lomakohteeksi, ja lenkkarit kannattaa ottaa mukaan. Juosten ehtii näkemän saarta enemmän.

Lisätietoja Örön saaresta:
http://www.luontoon.fi/oro
https://visitoro.fi/fi/

 Kartta Öröstä

Bengtskär soveltuu juoksemiseen vähän heikommin

Mutta porrasharjoitus onnistuu Bengtskärin majakassa


Tunnisteet:
Sijainti: Örö, Kemiönsaari, Suomi

Kommentit

  1. Anonyymi09 syyskuuta, 2017

    Juurikin näin, nykyinen tasavaltamme presidenttikin suoritti aikoinaan 60-luvun puolenvälin aikoihin varusmiespalvelustaan tuolla Örön saarella ja silloin rannikkotykistö oli vielä terästä...nykyään vain muistot ja maastot tallella:)

    VastaaPoista
  2. Petteri Muukkonen30 syyskuuta, 2017

    Herra tasavallan presidentin kuva oli ruokalan seinällä. Kuva oli kuin Mona Lisan maalaus. Oli missä kohdin ruokalaa tahansa, tuntui, että Sauli katsoi juuri sinun suuntaasi. Hui.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...
3 kommenttia
>> Lue lisää...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...