Uusia juoksureittejä, uusia uria

Hups, edellisestä postauksesta onkin kulunut aikaa. Olisikohan käynyt niin, että aika on ollut kortilla. Ja minä kun olen hehkuttanut, että täällä Keravalla vuorokaudessa on 30 tuntia. Aikaa vie uusi työ Helsingin yliopistolla, pidentynyt työmatka, kolmilapsisen perheen arki, ja miljoonat tehtävät, joihin pitää revetä suuntaan jos toiseen.

Tontut ovat valloittaneet uuden työhuoneeni yliopistolla

Juoksureitti kotoa töihin on vaihtunut reitille Kerava-Kumpula, kun sain elämäni ensimmäisen "vakituisen" työpaikan Helsingin yliopistolla geotieteiden ja maantieteen laitokselta elokuussa 2015. Uusi titteli on yliopistonlehtori eli jonkin sortin kansankynttilä. Ehdin olla uudessa työssäni pari kuukautta ennen Helsingin yliopiston suuria yt-neuvotteluja. Hyvä ajoitus.

Uusi työmatka on lyhintä reittiä 25 km, eli sen verran pitkä ettei sitä ihan joka päivä pysty juoksemaan kokonaan. Siksi harjoituspäiväkirjastani löytyy enemmän merkintöjä "pyörällä töihin". Tämä sopii pihille miehelle, koska säästän junalipun hinnan. Täytyy vain ensin odottaa, että saan uuden pyörän hankintahinnan kuoletettua. Aika usein tosin matkustan osan matkaa junalla, ja hyppään kyydistä sopivan juoksumatkan päässä. Pyörällä tulee valittua usein 2-3 kilometriä pidempi (mutta nopeampi) reitti, missä on risteyksiä vähemmän.

Kolmilapsisen perheen arjessa aikaikkunat harjoitteluun ovat auki lyhyen aikaa, ja ne aukeavat yllättäen. Minä hetkenä hyvänsä täytyy olla valmis lähtemään juoksemaan tai cross-traineröimään, kun Saana (1 v) menee esimerkiksi päiväunille. Ei voi jäädä voivottelemaan, että ruokailusta on liian vähän aikaa (niin kuin se olisi joskus mikään ongelma ollut). Parhaita treeniaikoja ovat Roosan (8 v) treenit, jolloin ehtii parhaimmillaan juoksemaan jopa 1:25-1:45 lenkin. Luksusta. Lisäksi käymme usein koko perhe SK Uuden kuntopiirissä. Jos Saanalla iskee kuntopiirin aikana isänkaipuu, niin sitten jumpataan yhdessä pohjeliikettä tai kyykkyä 8 kilon lisäpainolla.

Luottavaisin mielin kesään.