Siirry pääsisältöön

Kesäloma on suunnistajan parasta aikaa

Kesäloma on vuoden kiireisintä aikaa. Ensin rakennettiin terassia ja pihaa. Sitten tehtiin puolentoista viikon lomareissu Saksaan. Saksasta paluun jälkeen aherrettiin taas takapihan kimpussa. Nyt on takapihan urakointi viimeisiä reunakiviä vaille valmis eli nyt on aikaa suunnistajan oikeille kesälomariennoille eli suunnistamiselle.
Saksan normaalimatkan finaalimaastoa




Saksa on hieno maa


Saksan reissusta oli tuomisena kaksi kultaista veteraanien maailmanmestaruusmitalia, pino eksoottisia suunnistuskarttoja, runsaasti nousumetrejä harjoituspäiväkirjaan merkattavaksi sekä pari kassillista Legoja Saksan Legolandiasta. Tälle kesälle oli tyytyminen veteraanien MM-kultamitaleihin. Talvella olin kalenteria suunnitellessani ajatellut harjoittelevani Sveitsin MM:iä varten Saksassa ja siirtyväni sieltä sujuvasti Lausanneen aikuisten oikeisiin MM-kisoihin. No, tänä vuonna en ollut lähelläkään joukkuepaikkaa. Katsotaan ensi vuonna uudestaan, jos vaikka yrittäisin käydä talvella vähän lenkillä. :)

Teiskon aikakirjoista löytynyttä

Viime viikonloppuna kävin nautiskelemassa Tampereen Teiskossa Koo-Vee:n kansallisissa. Kuuluttaja oli kaivanut vanhoista Teiskon puukirkon kirkonkirjoista ikivanhoja tuloksia 12 vuoden takaa samasta maastosta. Tuolloin kärki oli Lakanen, Haldin, Näsman, Muukkonen ja juostiin Tampereen MM:ien esikisoja. Kuuluttaja asetteli tämän vuotiseen kisaan ihanneajan noiden 12 vuotta vanhojen tulosten pohjalta. Taisin juosta taas suunnilleen samaa vauhtia, eli vaikka harjoitusvuosia on vierähtänyt täysi tusina ja Keravanjoessa on nähty 12 kevään tulvahuippua, mainittavaa kehitystä ei ole tapahtunut.

>> Lauantain reitti

>> Sunnuntain reitti

Järjestäjät olivat halunneet tarjota kisaviikonloppuna kaksi täysin erilaista kilpailua. Siinä he olivat hyvin. Lauantaina oli pitkiä helppoja juoksuvälejä ja rastit oli sijoitettu kumpareiden päälle ja mäkien korkeimmille kohdille. Sopi siis meikäläisen suunnistustekniikalle ihan kivasti. Sunnuntaina puolestaan nyhvättiin keskimatkan verran lyhyitä vaikeita rastivälejä peitteisemmässä maastossa. Selvisin siitä onneksi kilpakumppaneita vähemmillä virheillä.


Seuraavaksi kesälomaohjelmassa on ihania kuntorasteja Pirkanmaalla ja vierailu Ponsan suunnistusparatiisiin.Tänään kävin kuntorasteilla Valkeakoskella, ehkäpä joku päivä käyn Pirkkalassa tai Pälkäneellä. Tämä on kotimaan suunnistusmatkailua parhaimmillaan.

Lasten suusta kuultua

Roosa Saksasta: "Saksa on ihana maa".

Lapset saksalaisen linnan edustalla: "Saako naiset ja koiratkin tulla tänne?" Asennekasvatuksen pohja luodaan kotona.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi26 heinäkuuta, 2012

    Mahtaisitko jossain vaiheessa ehtiä piirtämään WMOC:n finaalien reitit härveliin?

    T: fani Käpylästä

    VastaaPoista
  2. Anonyymi13 elokuuta, 2012

    Ups, ne onkin jäänyt piirtämättä. Täytyy ryhdistäytyä.
    -p

    VastaaPoista
  3. Katja14 elokuuta, 2012

    Kuittaan ensimmäisen reenikisan suoritetuksi :) kaikki rastit löytyi, jee! Oli tosi kiva ja sopivan haastava kolmonen eli pakko päästä pian uusiks :) säästän kartan, niin voidaan vaikka katsoa, mitä ois voinut tehdä paremmin :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Lukijakilpailu - voita Noname -juoksutakki

Nyt haastan tämän blogin lukijat juoksemaan. Julistan käyntiin lukijakilpailun, jossa on tarjoituksena kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä yhden viikon aikana.   Nuotioiden äärille ja hämyisissä Esson baareissa kerrotaan edelleenkin hurjia tarinoita menneiden juoksun kultaisten vuosikymmenien harjoitusmääristä. Osa tarinoista on tosia ja osa on paisunut pölyn kerrostuessa niiden päälle. Aikoinaan  kovimmat päälliköt juoksivat yli 300 kilometriä viikossa ja keskivertokeravalaisen viikkoannos oli 200 km. Pienimmät lapsetkin saivat 100 kilometria kasaan heti, kun oppivat kävelemään.   Lukijakilpailussa kilpaillaan siitä kuka kerää kasaan eniten juoksukilometrejä yhden kalenteriviikon aikana (maanantai - sunnuntai). Kilpailuaikaa on marras- ja joulukuiden ajan. Kilpailu päättyy sunnuntaina 29.12.2013. Kilometrit raportoidaan tämän blogipostauksen kommentteihin viikoittain heti viikon päätyttyä. Kilpailuun huomioidaan paras viikkosi....
39 kommenttia
>> Lue lisää...