Siirry pääsisältöön

Meanwhile, in Sweden...

Maajoukkueen tavoitellessa menestystä EM-kisoissa Ruotsin Falunissa, minä pidin itselleni köyhän miehen EM-kisat Pirkanmaalla (keskiviikosta sunnuntaihin). Kuten oikeissa arvokisoissakin, juoksin ensin keskimatkan karsinnan. Ajomatkalla anoppilaan pysähdyttiin iltarasteille Pälkäneelle, jossa juoksin kovan suunnistusharjoituksen reiluun puoleen tuntiin. Maastotkin ovat Falunissa ja Pälkäneellä kuin kaksi marjaa, joten köyhän miehen EM:t eivät ainakaan jää maastojen puolesta alakynteen.

Oikeat EM-kisat Ruotsissa
Köyhän miehen EM-kisat
Tulokset (köyhän miehen EM-kisat), keskimatkan karsinta:
A-Rata  5,2 km
1. Petteri Muukkonen 31.38

Seuraavan päivän finaali näissä köyhän miehen EM-kisoissa oli Tampereen Yrityksen ja Pirkkalan Hiihtäjien perinteisillä Helarasteilla. Olin suunnistanut Kisapirtin maastossa kerran aikaisemmin iltarasteilla eli tiesin suunnilleen mitä tuleman pitää. Silti isojen ja pienten kivien sekamelska aiheutti vähän harmaita hiuksia. Maastossa on niin runsaasti kiviä, että niitä kaikkia ei millään kannata ottaa kartalle mukaan. Helarastien kisakartan olen jo ehtinyt kadottamaan, mutta julkaisen sen sitten, kun se löytyy.

Tulokset (köyhän miehen EM-kisat), keskimatkan finaali:
1. Petteri Muukkonen VeVe 31.49             
2. Jouni Mähönen     TP   33.25 +1.36  
3. Severi Kymäläinen TP   33.54 +2.05  

Perjantain välipäivän jälkeen oli edessä köyhän miehen EM-kisojen normaalimatkan kilpailu suoraan finaalina ilman karsintaa. Juoksin lauantaina aikaisin aamukahdeksalta VK-vauhtisen suunnistusharjoituksen oikeiden EM-kisojen tyyppimaastossa Julkujärvellä. Ainoana osanottajana nappasin voiton köyhän miehen EM-kisojen normaalimatkalta noin tunnin suorituksella.

Köyhän miehen normaalimatka Julkujärvellä EM:ien tyyppimaastossa
Välittömästi edellisen kisasuorituksen jälkeen suuntasin kiesin ajovalot kohti Särkänniemeä ja köyhän miehen EM:ien sprinttikisaa. Juoksin Topiaksen saattajana ja perässäseuraajana Koo-Vee:n järjestämissä vain lapsille tarkoitetuissa Särkänniemisuunnistustuksissa. Särkänniemen sprinttikartta on kinkkinen, mutta löysimme poikien seitsenvuotisten radan kaikki rastit vaivattomasti.

Särkäniemen sprinttimaastoa
Kuten oikeissakin EM-kisoissa Ruotsissa, myös omissa köyhän miehen EM:issäni juostiin sunnuntaina viesti. Yksin viestiä on vähän vaikea juosta, mutta sunnuntaiaamun kova 3 x 6 min vetoharjoitus Mäyrävuoressa sai luvan kelvata. Puhaltelin vaihtopuomilla osuuksien välillä viiden minuutin palautuksen ja sitten suuntasin taas uudelle viestiosuudelle. Osuusjako ja joukkueen valinta osuivat nappiin, koska ensimmäisen osuuden juoksija oli hitain ja ankkuri puolestaan kellotti kovimman osuusajan.



Kummeli: Meanwhile in Sweden...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.