Siirry pääsisältöön

Ei mitään uutta - peruskuntokausi jatkuu

Seurakaveri edustamaan Suomea Euroveisuissa

Hyvä Sjundeå IF! SIF:n uusin aluevaltaus on lähettää edustaja kilvoittelemaan Euroopan parhaan lauluesityksen tittelistä. Suomea edustaa Sjundeå IF:n käsipalloilija Pernilla Karlsson laulullaan Där jag blundar.



Peruskuntokausi kääntyy lopuilleen

Kohta on talven peruskuntokausi lusittu. Pari viikkoa vielä ja sitten napsautetaan kansiosta esiin ohjelmat kilpailukauteen valmistavalle kaudelle. Aika paljon kovista harjoituksista tulee huhtikuussa tehtyä harjoituskisoissa - sekä juoksu- että suunnistuskisoissa. Toivotaan, että vanhan kansan sanonta siitä, että kilpailut ovat parhaita harjoituksia, pitää paikkansa. Tarjolla on niin paljon hauskoja kisoja, että mistään ei malttaisi karsia. Kilpailemisen takia jää väliin jopa suunnistajien perinteinen kevään aloitus eli pitkän pääsiäisviikonlopun pääsiäisleiri. Olen käynyt keväisin pääsiäisleirillä niin monesti, että pitää palata aina kevääseen 1991, jolloin löytyy edellinen kevät ilman pääsiäisen suunnistusleiriä. Tuolloin edustin vielä kasvattajaseuraani Järvenpään Iskua, mikä osaltaan selittää miksi tuolloin en vielä harrastanut pääsiäisleirejä.

Uusinta uutta voimaharjoittelussa

Runsaslumiset talvet on näykynyt muutoksina varsinkin voimaharjoittelussa. Enkä tarkoita mitään Rockyn tyylistä kivireen vetämistä metrisessä hangessa, vaan Maailman vahvin mies -kisoista tuttua autontyöntöä. Tänä talvena on tullut aika runsaasti lenkkien lomassa tehtyä auton työntämistä. Autoja on juuttunut hankeen kiinni vähän kaikkialla. Lenkillä joutaa hyvin antamaan välillä työntöapua. Sen verran kuitenkin syke tippuu autontyönnössä, että nuivana miehenä sammutan sekuntaattorin siksi aikaa. Myös autontyönnössä nousujohteisuus on tärkeää - aloitin tammikuussa auttamalla keveitä mopoautoja. Nyt jaksan jo työntää jopa tuusulalaisen julkkismeteorologin auton hangesta ylös. Kehitystä on siis tapahtunut. Kesän koittaessa työnnän jo varmaan rekkoja ja busseja tai tangokuninkaallisten autoja. Jalkinevalinta on tässäkin lajissa tärkeää. Parhaat kengät varsinkin talvella ovat ilman muuta pitävät nappulakengät. Slikseillä ei pysty paljoa työntämään. Ammattilaiset käyttänee varmaankin piikkareita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.