Siirry pääsisältöön

Toimitsijaksi Valio-Jukolaan 2012?

Laitetaan tähän väliin talkookutsu Valio-Jukolan toimitsijaksi. Itse olen ilmoittautunut ainakin purkutalkoisiin oman kisasuorituksen jälkeen. Toinen järjestävistä seuroistahan eli Keravan urheilijat on minun aikaisempi seura vuosilta 1992-1998. Lisäksi olemme asuneet Keravalla kohta jo kymmenen vuotta. Oli siis itsestään selvää, että jotenkin pitää osallistua talkoisiin, vaikka kilpailenkin Valio-Jukolassa. Ennen omaa kisasuoritustani en ehkä pääse talkoilemaan, mutta kilpailun jälkeen olen lupautunut auttamaan ainakin purkutalkoissa. Tässä esitänkin talkoohaasteen muille kaltaisilleni ex-keulaisille. Kalevan Rastin keravalaisosastolle nyt ainakin.

"Vantaan Sotungissa 16.-17.6.2012 järjestettävä Valio-Jukola 2012 hakee vapaaehtoisia toimitsijoita tekemään Suomen suurimmasta urheilutapahtumasta jälleen kerran tapahtuman, josta sekä kilpailijat, yleisö että toimitsijat voivat nauttia ja muistella vielä vuosia jälkeenpäin hymy huulilla. Kilpailukeskus sijaitsee upeassa Hakunilan urheilupuistossa."
Linkki Valio-Jukolan toimitsijainfoon Tule-talkoolaiseksi.

Lue myös Talkookutsu.

Kommentit

  1. Oikeastaan vanhana keravalaisena voisit ollakkin vaan talkoohommissa jos olet järkevä sillä nuo maastot aivan liian tuttuja sulle...tee oikea ratkaisu pliis!!!

    VastaaPoista
  2. Hyvä provoyritys :). Melkein jo meinasin listata ne harvat osallistumiskertani tuossa metsässä järjestettyihin iltarasteihin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.