Siirry pääsisältöön

Kevätrogaining 2016

Vuoden suunnistuskuva (so far) (Kuva: Tomi Mäkelä/Merja Ylihärsilä)
Hyvät kevättalven kelit jatkuvat, ja aurinko kirkastaa päivän. Kävimme koko perhe suunnistamassa Pihkaniskojen järjestämässä Kevätrogainingissa. Perheestämme saatiin koottua neljä yhden hengen joukkuetta. Saana jäi vielä kilpailukeskukseen huoltojoukkoihin.

Kolmen tunnin aikaraja tuli minulle liian pian vastaan, ja sain puolentoista minuutin myöhästymisestä kaksi pistettä sakkoa. En ihan ehtinyt kiertää kaikkia rasteja, koska keskityin bonuspisteiden keräämiseen Kulomäen jätemäellä. Siellä oli rasti, jolla sai käydä noukkimassa 5 pistettä niin usein kuin halusi. Välissä piti vain käydä kääntmässä jollain toisella pisteisiin oikeuttavalla rastilla. Tämä ratamestarin jippo toimi hyvin, sillä se teki reittisuunnittelusta vaativamman Topias säntäsi startista suoraan bonusrastille, ja keräsi pääosan pisteistään tahkoamalla Kulomäen jätemäkeä edestakaisin.

Maalissa tarjoilut olivat taas omaa luokkaansa. Kiitos taas järjestäjille pitkästä treenistä.
Kevätrogaining 2016 - kisasivut
Kartta ja reitti


Aikaraja umpeutui 1,3 minuuttia sitten - olet myöhässä! (Kuva: Tomi Mäkelä/Merja Ylihärsilä)

Energiaa tarvitseville  (Kuva: Tomi Mäkelä/Merja Ylihärsilä)

Roosa oli ensimmäinen maalissa - ja keksejä syömässä  (Kuva: Tomi Mäkelä/Merja Ylihärsilä)
Alkupään rasteja Mätäkivenmäessä


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.