tiistai 30. kesäkuuta 2015

Viikonloppu pelkkää sprinttiä

Juhannus on lusittu ja kesä porskuttaa kohti helteitä. Vääjäämättä. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna oli tarjolla viikonloppu pelkkiä sprinttikilpailuita. Lauantaina oli Huippuliigan kolmas osakilpailu Loviisassa ja heti perään sunnuntaina Fin5-rastiviikon avausosakilpailu Liedon keskustassa.

Loviisan Huippuliigassa, joka oli samalla MM-katsastus, juoksin tyydyttävälle 14. sijalle minuutin kärkeä hitaampana. Virhettä ja vääriä reitinvalintoja arvioin tehneeni noin 25 sekunnin edestä. Suurin virhe tuli, kun en huomannut yhtä risteystä, ja juoksin korttelin sivun verran liikaa rastille nro 15. Lisäksi tein muutamia pieniä virhearvioita, kun valitsin oikea-vasen -reitinvalinnoista hitaamman vaihtoehdon.

Suurin virheeni Loviisan sprintissä (rasti 15)

Fin5-rastiviikon avauksessa Liedon keskustassa suoritukseni oli muuten hyvä, mutta rastille nro 6 luulin rastin olevan pensasaidan eripuolella. Aikaa meni ylimääräistä noin 20-25 sekuntia, mikä on iäisyys. Jouduin kiertämään pensasaitaa pitkän matkaa takaisin. >> Animation replay

Liedon Waterloo

Loppumatka sujui hyvin ja melkein pysyin Laukkarisen tahdissa loppumatkan. Siis melkein. Olen hidas aloittaja. Se on fakta ja siitä en pääse ikinä eroon. Lisäksi pensasaidan väärälle puolelle juoksemisessa menetin niin paljon aikaa, että rastimiehetkin katsoivat almanakasta eroa kärkeen. Näin ollen kilpailu oli osaltani menetty jo alkumatkasta. Summa summarum: kaikki sprinttikilpailut tässä vaiheessa kuntoon palaamista (tai pyrkimistä) ovat tärkeitä kovia harjoituksia. Vaikka aikaerot kärkeen ovat olleet julmia, olen ollut iloinen, että olen taas pystynyt juoksemaan kilpaa. Heinäkuussa minun pitäisi päästä taas juoksemaan kovia intervalliharjoituksia, niin juoksuvauhti vähän petraantuisi. En muista koska olisin pystynyt kaiken maailman vaivojeni takia juoksemaan edellisen kerran kovan intervalliharjoituksen. Joskus viime vuonna, mutta oliko se keväällä vai syksyllä?

Liedon loppu sujui mallikkaasti (ihmekkös tuo, kun se oli niin helppo)

1 kommentti:

  1. Onhan tuollaine sekunttispeli aikas jännää, mutta miten urheilija kokee tuon? Henkinen ja fyysinen rasitus maksimisssaan ja jos virheaskeleita tulee niin peli on monesti sitten muiden heiniä...se on vaan niin tosi pienestä kiinni päästä tuossa lajissa jopa maailmanmestariksi?

    VastaaPoista