Siirry pääsisältöön

Aloittelijan virheitä

Blogit pitää olla mustia

Vihdoin, kun Interweb ja blogiaika saapui tänne Keravalle, niin väärin meni.
Suunnistusblogin pitää olla väriltään musta. Katsokaapa vaikka Antti Niemisen blogilistan Suunnistajien blogit ja kotisivut ja Tuomo Mäkelän linkkilistan tuomomakela.com/linkit suomalaisia suunnistusblogeja. Puolet niistä on mustia. Blogi ei ole mitään ilman mustaa taustaa. Jopa juoksija Miika Takalan blogi miikatakala.blogspot.com on musta. No, kaikkea ei voi osata edes tällainen biologi kuin minä. Joudumme siis edelleen elämään tässä osoitteessa valkoisen taustan kanssa.

Lukijapalautetta

Ensinnäkin anteeksipyyntö sinulle, joka olit kysynyt Googlelta vastausta hakutermille:
"Paljonko on matkaa lempäälän asemalta ideaparkiin"
Anteeksi, että sinut ohjattiin tälle sivulle. Pahoittelen. Vastaus hakuusi kuitenkin löytyi Google mapsin avulla. Matkaa tulee 6.5 km. Muista kääntyä Turuntieltä Katepalintielle ja edelleen heti Sarvikkaantielle ennen kuin etenet liian pitkälle kohti motarin ramppia. Jos olet autolla liikkeellä, se ei kuitenkaan haittaa. Myös motarin kautta pääsee, mutta matkaa tulee vähän lisää, kun pitää koukkia liittymistä parkkikselle. Koska tiedustelit kaikkitietävältä Googlelta etäisyyttä Lempäälän steissiltä, uskoisin sinun kaikesta huolimatta tulevan junalla eli jalkaisin. Lempäälässähän ei muistaakseni pureta autojunaa. Jos tulet pimeän aikaan, ota lamppu ja heijastinliivi mukaan, koska Sarvikkaantiellä ei ole katuvaloja. Piennar on kuitenkin leveä.

Kiitos kommentoijille. Karille ja kaikille Keravan rantatonteista kiinnostuneille tiedoksi, että ne menivät jo. En tarkoita, että ne olisivat mennee kaupaksi, vaan ne rantatontit ei ole enää siellä missä viime viikolla. Tämän viikon rantatontit on tarjolla vähän alempaa, kun Keravanjoen (se kuuluisa) pinta laski 1.5 metriä. Mikäli haluat Keravanjoen varrelta rantatontin, kannattaa siis olla nopea liikkeissään. Ensi viikolla taas lisää rantatontteja - sateen sattuessa ehkä jopa metsänreunasta asti.

Kysymykseen Keravan kimmoisista lenkkipoluista voisin puolestaan esitellä lyhyesti Top 500 places to see in Kerava before you die -listan. Satunnaisessa järjestyksessä aloitetaan siitä, mitä Kari ilmeisesti tarkoitti eli Pihkaniityn vanhaa kilpavitosta, joka on uusittu kansainvälisiin mittoihin eli 4600 metriseksi eli 2.86 mailiseksi. Itse juoksen vielä perinteitä kunnioittaen koko vanhaa 5 km kilpalatua. Siitä saa yhden loivan nousun lisää. Reitti on tyypillinen vanhan hyvän ajan latupohja eli todella mäkinen ja siksi ehdotonta eliittiä Top 500 -listalla. Mäkiset reitihän on lenkkeilyn tärkein asia. Reitin keskuspaikkana toimii Keravan Kisa-Veikkojen seuramaja. Enkä voi liikaa korostaa sanaa maja. KerKV taitaa olla meikäläisen ensimmäisiä seuroja, koska vajaa sata vuotta sitten osallistuin Kisa-Veikkojen liikuntakerhoon, joka oli kekseliäästi nimetty lyhyesti Ähinä-kerhoksi. Kerran erehdyin laittamaan kouluun päälle Ähinä-T-paidan. En tehnyt samaa virhettä toiste.  Pihkaniityn reittikartta löytyy kaupungin sivuilta Pihkaniityn reittikartta (pdf). Korkeusprofiilia ei tiedostossa ole, mutta alueen kiintorastikartoista (KeU) saa kuvan reitin mäkisyydestä: Kiintorastit - Kurkela (pdf), Kiintorastit - Kaleva (pdf) ja todellinen toinen helmi Top 500 places to see in Kerava before you die -listalta eli Kiintorastit - Tuomalansuo (pdf), vaikka valtaosa Tuomalansuosta onkin kuntarajan takana Tuusulan puolella. Tuomalansuohon palataan varmasti tuonnempana. Top 500 -listalla tulee olemaan hyvin korkealla sijoituksella muutama suoalue. Kiintorasteilla on metalliset tolpat ellei Keravan virkeä ja kekseliäs nuoriso ole niitä taas vääntänyt irti maasta.

Nimimerkille Yömies vastaan, että Lasten suusta kuultua -palstalle tulee jatkoa, jos jotain hyvää juttua tulee. Sitä odotellessa voisin muistella yhtä vanhaa tapausta kerran muinoin kaffepöydässä.

Lasten suusta kuultua

Muistaakseni se meni jotenkin näin. Arvatkaa kenestä on kyse. Vastaukset nimimerkillä "Ammattimies" osoitteeseen yomies.blogspot.com.

Keskustelua eri ammateista kahvipöydän ääressä.
Petteri: "Mikäs Mikon ammatti sitten on?"
Topias 3 tai 4 v: "Se suunnistaa. Yösuunnistaa."

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.