Siirry pääsisältöön

Halikkoviestissä viiden vuoden tauon jälkeen

Veikot edellä, Trian seuraa (Kuva: Ilkka Saarimäki, AngA)

Viisi vuotta ehti vierähtää siitä, kun edellisen kerran juoksin syksyn klassikossa Halikkoviestissä. Vuoden 2011 jälkeen on osunut vuosia, joissa olen ollut kipeänä, loukkaantuneena tai jalkaleikkauksessa. Olikin siis jo korkea aika palata juoksemaan tähän syksyn kilpailukauden päättävään seuraviestiin. Olimme Vehkalahden Veikkojen joukkueella hienosti kahdeksas. Ankkuriosuuden maalissa luulin jo, että nousimme lopussa palkinnoille. Pettymyksekseni sain kuulla, että vain kuusi joukkuetta palkitaan. Olin positiivisesti yllättynyt miten hyvin oma osuuteni meni, vaikka lokakuun köhät ja liian pitkät työpäivät olivat vieneet terävimmän puukon haavasta. Katse on jo ensi kaudessa. Työkiireiden hellittäessä keskityn marraskuussa uuden harjoituskauden aloittamiseen.

Kommentit

  1. Anonyymi28 lokakuuta, 2016

    Näyttää ikävästi tuo Halikko-viestikin olevan jonkinmoisessa alennustilassa, väki vähenee sieltäkin...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...
3 kommenttia
>> Lue lisää...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...