Siirry pääsisältöön

Kisaraportti: SM-sprintti 3.6.2012

Monet suunnistusblogistit ovatkin jo ehtineet raportoimaan SM-sprintin tapahtumia. Minä olen vähän jälkijunassa, mutta tässä kuitenkin raportti omasta kisasuortuksestani.

Varoitus! Raportti sisältää runsaasti karttapaloja.




Karsinta

Keskitytään tässä raportissa vain virheisiini, koska kuulemman mukaan vain virheistä suunnistaja voi oppia. Koko reittini löytyy >> Reitti. Tässä olen ruotinut ja itseäni ruoskinut virheistäni, joista monet ovat tosin aika pieniä. Eikä niitä tällainen vanhan koulukunnan mies osaa oikein edes virheiksi laskea. Silloin, kun minä suunnistusoppini sain, virheet laskettiin aluksi aurinkokellolla ja myöhemmin tiimalasilla. Suurimmat pummit mitattiin naapuripitäjän kirkonkellon soittamien tasatuntien mukaan.

1-2: Oikealta (punainen) mennessä tuli turha aidan ylitys, mutkittelua ja kukkaistutusten väistämistä. vasemmalta olisi päässyt sinistä reittiä suoraviivaisemmin. Opetus = suoraviivainen on nopeampaa. Lisäksi pitkällä ykkösvälillä olisi ollut aikaa suunnitella tämäkin huolella.



10-11-12: Yhdelletoista suon yli oikaisu (punainen reitti) oli hidas, koska parkkipaikan jälkeinen rinne on toiminut taloyhtiön puutarhajätteen kaatopaikkana. Olisi ehkä voinut kiertää risteyksen kautta sinisen reitin mukaisesti. Kahdelletoista tein ihan oikean pummin, kun juoksin risteyksen ohi. Mitä lie ajattelin siinä kohti. Tuskin mitään hyödyllistä.


13-14-15-16: Näillä väleillä tein väärät reitinvalinnat (punainen). Siniset reitit olisivat saattaneet olla vähän nopeampia. Kuudelletoista tein taas oikean pummin, kun en osannut mennä suoraan. Kun huomasin virheeni liian myöhään, jouduin kiertämään koko aidan ympäri. Ei näin. Reitinvalintavirheet ovat vain virhevalintoja nopeassa tilanteessa, mutta kuudentoista kaltaiset pummit on huolimattomuutta.


16-17: Sininen reitti olisi ehkä ollut valitsemaani punaista nopeampi, koska punaisella reitillä piti kipittää alas parit rappuset ja matka on pidempi.



Finaali

Finaalin koko reittini löytyy >> Reitti.

K-1: pitkällä K-viitoituksella oli aikaa kääntää kartta kompassin avulla oikeaan suuntaan. Reitinvalintaa tosin pohdin pitkän aikaa.Juoksin punaisen reitin mukaisesti vasemmalta (358 m), mutta uskon, että sinininen reitti oikealta olisi ollut nopeampi, koska se on vain 14 m pidempi (372 m). Oikealta olisi ollut vähemmän jyrkkiä mutkia, mitkä vasemmalta hidastavat etenemistä liikaa. Toisaalta vasemmalta mennessä minun ei tarvinnut lukea rastivälejä 1-2 ja 2-3 laisinkaan, koska olin nähnyt rastit matkalla ykköselle. Punainen katkoviivareitti on 380 m. Lopputulema = oikealta nopeampi, mutta vasemmalta menijät hyötyivät seuraavilla väleillä eli + - 0.


6-7: Tästä rastivälistä antaisin pienen miinuksen järjestäjille. Rastiväliviiva peitti harmittavasti portin, joka olisi ollut nopein reitti. Eihän tällainen ikämies millään voi nähdä tuollaista. Toisaalta on myös syytä katsoa peiliin, koska tuon kohdan ohi juostiin edellisellä rastivälillä ja yhdellä oikean olkapään suuntaan suunnatulla katseella olisi voinut tutustua tulevan rastivälin seutuun nopeasti aikaa liiemmälti menettämättä. Tästä voisi oppia sen, että aina kannattaa hyödyntää tilaisuus, kun ratamestari tarjoaa mahdollisuuden vilkaista tulevien rastien seutua. Aikatappiota nopeimmille tuli +9 sek.


13-14-15: Ensin vähän jarruttelin rastivälin 14 alussa, kun tarkistin vielä mistä pitää mennä. Viimeistä ostarin kulmaa kiertäessä olisi pitänyt oikaista pensaan välistä (sininen reitti). Juostessa tein hätäisen päätöksen olla oikaisematta siitä hylkäyksen pelossa. Tappiota nopeimmalle +7 sek. Rastille 15 palasin ylikulkusillalta portaita alas takaisinpäin, kun nopeinta olisi ollut jatkaa ylikulkusillan yli ja suorempaan kohti rastia. Tappiota nopeimmalle +3 sek. Tämä menee jo vähän saivarteluksi ja sekuntien halkomiseksi, mutta kuiteski olin rastivälin 25. nopein eli aika hidas. Opetus 1 = pitkä rastiväli aikaa katsoa tuokin pensaanväli kartasta. Opetus 2 = edellinen pitkä väli olisi ollut aikaa katsoa myös tämä siltarastilta lähtö.


15-16: Seuraavakin on todellista pilkun viilausta. Edellä "juokseva" tyttö/nainen valitsi vasemman reitin (sininen) ja ajattelin ohittaa hänet menemällä oikealta (punainen). En kuitenkaan ehtinyt rastille leimaamaan ensin eli hukkaan meni tämä kikkailu. Opetus = älä valitse eri reittiä ohittaaksesi hitaampia.


18-19: En tiedä mitä ajattelin, kun en rynninyt suoraan kohti talon kulmaa (sininen optimireitti). Minulla ei ole tarkkaa muistikuvaa, mutta luulisin vilkaisseeni nopeasti maastoa, että edessä on joku jyrkänne tahi jotain estettä eli pitäisi mutkitella asfalttia pitkin (punainen reitti). Tappiota nopeimmille +4 sek. Opetus = suoraan vain kohti talojen kulmia, kun karttaan ei ole piirretty mitään kiellettyä tai ylipääsemätöntä kohdetta.



20-21: Suoraviivaisempi sininen reitti olisi ollut selvästi nopeampi. Mutkittelin punaisella reitillä +5 sek liian hitaasti. Opetus = huolellisuutta reitinvalintaan vaikka maali häämöttääkin jo lähellä. Oma mottoni on ollut, että mitä vähemmän mutkia ja kulmia reitillä, sitä nopeampi. Nyt unohdin tämän säännön. Hätäilin.

Itse tulokseen eli kahdeksanteen sijaan olen ihan tyytyväinen. Vaikean kevään jälkeen oli kiva huomata, että pystyn taas juoksemaan samaa vauhtia muiden kanssa. Seuraavaksi on edessä katsastuskisat, joissa pitäisi onnistua mikäli mielii suunnistamaan Sveitsin MM-kisoihih. Perjantaina juostaan Tampereen keskustassa sprintin MM-katsastus. Lauantaina ja sunnuntaina on vuorossa keski- ja pitkämatka Pinsiössä. Viikonlopun kisojen perusteella valitaan se miehistö, joka lähtee juoksemaan maailmancupia juhannuksena Sveitsiin sekä heti perään samoin Sveitsissä Suomen joukkueen varsinaisiin MM-katsastuksiin. Pelkkää sprinttiä MM:issä juoksevat suunnistajat valitaan ilmeisesti jo tulevan perjantain Tamperen kisan perusteella. Seuraava viikonloppu siis sanelee kesän jatko-ohjelman.

Kommentit

  1. Mäksän analyysin mukaan kierto finaalin ykköselle oikealta oli virhe.

    VastaaPoista
  2. En ole nähnyt Mäksän analyysia, mutta eikös se tehnyt pienen virheen matkalla ykköselle.

    Näin minä perustelisin ykkösrastin reitinvalinnan:

    Ykköselle vasemmalta on lyhyempi, mutta vain 14 m. Juoksuvauhdilla 3:00/km tuohon 14 metriin menee aikaa ~2.52 sek. Matkallisesti aikaeroa on siis vain 2.52 sek. Nopeat starttaajat aloittavat varmaankin 2:45/km -vauhdilla, milloin aikaeroa reitinvalintojen kesken on 2.31 sek. Tuon eron kuittaa oikeanpuoleisella reitillä, koska jyrkkiä kulmia on vähemmän. Aika tasoihin menee.

    Vasemman reitin etu tosin oli se, että seuraavat rastit tulivat tutuiksi, mikä nopeutti seuraavien rastien työskentelyä tai tarjosi aikaa lukea rataa eteenpäin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.