Siirry pääsisältöön

Ja aluksi Jumala loi Keravan



Keravalta tulee vain menestyviä ja kauniita ihmisiä. Muutaman viikon takaisessa Jukolan viestissä ex-keravalaisia oli kolme kymmenen joukossa eli Hannu sijalla 1, minä 6. ja Minsa 10. Keravan menestys ei jää vain Jukolamenestyksen varaan, vaan Keravalta ovat glamouriin ponnistaneet myös BB-Niko ja BB-Henna. Nyt en ihan tarkkaan muista keitä nämä BB:n sisarukset ovat, mutta juorulehtien mukaan tykkäävät kovasti biletyksestä. Lisäksi Idolsin kautta Keravan kartalle ovat ponnistaneet Idols-Marttisaarinen ja Idols-Janiwickholm.

Kuva: keravablogi
Mitäs muuta Keravalla tehdään kuin suunnistetaan, biletetään ja lauletaan?

Selvitin asiaa Keravan kaupungin sivuilta ja ajauduin pelaamaan >> Kerava-visaa. Vastasin oikein neljään kysymykseen kymmenestä ja sain 68410 pistettä!

Jukolan viestissä kävimme piipahtamassa Airilan Hannun kanssa Keravan kaupungin esittelyteltalla ja matkaan tarttuivat Keravan kaupungin vihreät karvanopat. Karvanopat kuuluvat kaupungin uuteen viestintästrategiaan, joka näyttäisi pärjänneen jossakin markkinointiskabassa (>> Karvanopat etenevat kohti finaalia). Loppujen lopuksi Tampere-kalsarit voittivat finaalissa Kerava-karvanopat.

Kaikki eivät ole kuitenkaan innoissaan kirkkaan vihreistä Kerava-karvanopista. Nopat eivät naurata HS:n haastattelemaa paikallista vanhempaa konstaapelia: "Periaatteessahan kuskin näkökentässä ei saisi olla ylimääräisiä häiriötekijöitä. Itse asiassa, kun näin tämän kampanjan paikallislehdestä, niin tuli mieleen, että noille pitää sanoa, että ottakaa ne pois!" (>> HS:n artikkeli)

Myös paikallinen katsastusmies suhtautuu asiaan nuivasti: "Näkyvyyttä häiritsevät esineet määrätään katsastusasemalla poistettavaksi" (>> K-U:n artikkeli). Onneksi katsastin autoni torstaina ennen Jukolaa. Meidän auton tunnistaa kesän suunnistuskisoissa vihreistä karvanopista elleivät poliisit ehdi kieltämään. Tuskin ne suunnistuskisoihin osallistumista kieltävät, mutta karvanopat kylläkin.

Kuva: K-U

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.