Siirry pääsisältöön

SportElite Muukkosen manageriksi

Uusinta uutta suunnistuksessa on hankkia itselleen ihan oikea manageri. Minäkin tiedustelin, ottaisiko keravalaislähtöisten Seppälän sisarusten perustama SportElite -yritys minut talliinsa. He kelpuuttivat kuin kelpuuttivatkin tällaisen varttuneemman urheilijan siipiensä suojaan. Olisikohan myönteiseen suhtautumiseen vaikuttanut se, että en ole kertaakaan etuillut heidän äitiään kauppajonossa Keravalla. Metsäsuunnistajista listoilta löytyi aiemmin vain Anni-Maija Fincke. Minun urheilijaprofiilini löytyy linkistä http://www.sportelite.fi/index.php?node_id=19219.

SporEliten uutisessa (http://www.sportelite.fi/index.php?node_id=19249) yhteistyön alkamista on minun tavoitteeni näköjään asetettu koviksi. No, se mikä on painettua sanaa, on painettua sanaa. Minun pitää siis näillä näkymin tähdätä MM-kultaan. Kelpaakohan viikko sitten saavuttamani veteraanien MM-kullat? Tietenkin yleisen sarjan MM-kullat on arvokkaampia ja ymmärtääkseni vähän vaikeampia saavuttaa. Täytyy siis parantua tästä flunssasta, saada nilkka kuntoon ja alkaa harjoittelemaan. EM-katsastuksetkin pukkaa kohta päälle ja olisi hyvä päästä juoksemaan kovaa ennen niitä. Ootellaan, sano palokunnan hevonen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.
18 kommenttia
>> Lue lisää...

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.
25 kommenttia
>> Lue lisää...

Lukijakilpailu - voita Noname -juoksutakki

Nyt haastan tämän blogin lukijat juoksemaan. Julistan käyntiin lukijakilpailun, jossa on tarjoituksena kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä yhden viikon aikana.   Nuotioiden äärille ja hämyisissä Esson baareissa kerrotaan edelleenkin hurjia tarinoita menneiden juoksun kultaisten vuosikymmenien harjoitusmääristä. Osa tarinoista on tosia ja osa on paisunut pölyn kerrostuessa niiden päälle. Aikoinaan  kovimmat päälliköt juoksivat yli 300 kilometriä viikossa ja keskivertokeravalaisen viikkoannos oli 200 km. Pienimmät lapsetkin saivat 100 kilometria kasaan heti, kun oppivat kävelemään.   Lukijakilpailussa kilpaillaan siitä kuka kerää kasaan eniten juoksukilometrejä yhden kalenteriviikon aikana (maanantai - sunnuntai). Kilpailuaikaa on marras- ja joulukuiden ajan. Kilpailu päättyy sunnuntaina 29.12.2013. Kilometrit raportoidaan tämän blogipostauksen kommentteihin viikoittain heti viikon päätyttyä. Kilpailuun huomioidaan paras viikkosi....
39 kommenttia
>> Lue lisää...