Siirry pääsisältöön

Kolme päivää MM-rogainingiin


Päiviä on jäljellä saman verran kuin entisellä lihanleikkaajalla sormia. Lauantaina puolelta päivin starttaa 24 tunnin rupeama rastien etsintää pitkin poikin Saariselkää ja Kiilopäätä. Edessä on uusi territorio eli 24 h suunnistuksen MM-kilpailut. Nyt vähän hirvittää, mutta maaliin päästään vaikka kävellen.

Kilpailu on joukkuekilpailu, ja joukkueessa pitää olla vähintään 2 jäsentä. Epäonnen ja sairasteluiden takia parin löytyminen meni viime hetkille, mutta pohjoisesta ja hiihtosuunnistusmaajoukkueesta löytyi riittävän hullu mies lähtemään mukaan. Hannu-Pekka Pukema ei kauaa tarvinnut miettimisaikaa, kun arvontakoneen nuoli osui hänen kohdalleen.

Kilpailusta on tarjolla GPS-seuranta, mutta kansainvälisen lajiliiton sääntöjen mukaan vasta kilpailun jälkeen replay:nä. Kilpailussa on kyse siitä, että ensin kukin joukkue suunnittelee reittinsä ja mitä rasteja kiertää missäkin järjestyksessä. GPS-seurannasta pääsee näkemään kärkijoukkueiden reitit ja suunnitelmat sunnuntaina puolen päivän jälkeen.

MM-rogainingin sivut:
wrc2015.rogaining.fi/

Kommentit

  1. Tämä olisi ollut mielenkiintoinen online seurattava. Olisi myös mielenkiintoista kuulla millaisella valmistautumisella, roolituksella ja taktiikalla joukkue lähtee kisassa liikkeelle? Aiemmissa MM-kisoissa kärkijoukkueet ovat vaihtelevasti joko olleet koko ajan liikeella tai pitäneet lyhyitä lepotaukoa etenkin pimeän aikaan. Ja ratkaisevat pisteet on yleensä kerätty tai hävitty kisan viimeisen parin tunnin aikana. Tämänkertaisen kisan alueellahan on myös paljon laavuja ja tupia, joita voi hyvin hyödyntää kisanaikaiseen huoltoon. Olettaisin, että suomalaisjoukkueet saavat etua ja henkistä yliotetta tutuista maisemista ja olosuhteista. Sääennuste lupaa hyvää viikonlopuksi, vaikka yöllä voi olla jo turhan viileä. Tämä on jo varmaan tuttu, mutta ohessa linkki viimevuoden Dakotan kisan voittajan (Eestiläiset Eensaren veljekset) kertomukseen kisan kulusta
    http://tpmv.blogspot.fi/2014/09/rogaining-world-championships-2014_14.html
    Onnea ja menestystä team Kuntokeskus Huipulle.

    VastaaPoista
  2. Taktiikkaa ei paljasteta etukäteen. :)

    VastaaPoista
  3. Imeytynyt energia, jalkojen hiertymät ja krampit. Siinä tärkeimmät karikot. T: Viime vuosituhannella mukana.

    VastaaPoista
  4. Voittajajoukkue etenee ehkä 140-160 km vrk aikana Saariselän tyyppisissä maastoissa, nousumetreistä riippuen? Maltti saattaa olla valttia noinkin pitkässä matkanteossa. Lähtökohtaisesti vaikea ellei mahdoton yhtälö huippusuunnistajien toteuttaa :)

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon. Maailmanmestaruus kotiin. Mikä se teidän taktiikka sitten olikin, niin hyvin toimi. Huippuveto.

    VastaaPoista
  6. Onnea! Nyt kun ei tarvii pariin päivään lenkkeillä, niin on hyvä aika tehdä kattava matkakertomus kiitos :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.