Petteri Muukkonen

Kuva: Aapo Laiho Peruskuntoleiri Muukkosen tapaan Urheilijan kesälomaa leimaa matkustaminen ympäri suvista Suomea ja helteistä Eurooppaa erilaisten urheilutapahtumien perässä. Niin myös meidän perheessä. Meidän lomakalenterissamme ja -kartassamme on ollut yksi kohde merkittynä jo pitkään. Koska suunnistusseurani Vehkalahden Veikot järjestää Fin5-suunnistusviikon , minä olen siellä talkoissa auttamassa järjestelyissä. Samalla muut pääsevät suunnistamaan koko suunnistusviikon. Vaikka vietämme viikon samassa tapahtumassa, minun aikarautani edistää muihin nähden. Kun muut vielä jatkavat ihania uniaan, minun harjoitusohjemassani lukee, että "pyörällä kisakeskukseen + rastien tarkistus juosten". Illalla puolestaan lukee "rastien haku juosten + pyörällä majoitukseen". Tiedossa on minulle siis keskikesän peruskuntoleiri. Tätä varten minun täytyy käydä vielä ostamassa parempi pyöränkuljetuteline autoon (tai sitten ajan pyörällä Keravalta Haminaan). Paremman pyörän e...

Kuva: http://www.papadakismanolis.gr/userfiles/image/normal/RunningInFog1.jpg Kun pähkähulluksi leimataan, niin siitä jää ikuinen jälki, aivan kuten Mustanaamion sormuksesta. Kun pähkähulluus jatkuu riittävän pitkään, status nousee "asiantuntijaksi". Kesävyysurheilu.fi haastatteli minua työmatkaliikuntaa käsittelevään juttuunsa asiantuntijana. Kivaa, uusi meriitti sekin. Vinkit tarkistaa "asiantuntijan" vinkit työmatkan taittamiseen juosten ko. artikkelista. Jutut toistaa samaa jargonia kuin ennenkin. En ole keksinyt mitään uutta. Reppu selkään ja menoksi. Töissä odottaa vaihtovaatteet valmiina. Juoksemalla säästää junalipun hinnan ja niin edelleen, ja niin edelleen. Samat jorinat vuodesta toiseen. Puuttuu vain kiikkustuoli ja harmaa tukka.

Antaa kevään tulla, sanoi isontalon pehtoori. Talven viimeinen Winter Trail Run Cupin osakilpailu on juostu. Matkana oli perinteiseen tapaan kymppi. Reitti seuraili aluksi ikivanhaa latupohjaa kallioiden päällä. Reitti, jolle nykymaailmassa eikä ikimaailmassa kukaan enää ajaisi latua. Sitten kipautettiin Keinukallion vanhan laskettelurinteen päältä, kuinkas muutenkaan. Lopussa vielä juoksimme kierroksen Ollilanlammen ympäri. Kaikki nämä olivat paikkoja, jotka ovat tulleet tutuiksi jo 90-luvulla vaihtaessani Keravan Urheilijoihin vuonna 1992. Todellakin ikuisuus sitten. Oli siis mukava juosta polkujuoksukilpailua tutuilla poluilla. Polkujen tuttuudesta huolimatta, tai siitä johtuen, juoksi kenrran harhaan ensimmäisellä kierroksella. Menetin siinä jo aiemmin alkumatkasta hankkimani pienen etumatkan. Liekö minun juoksuani häirinnyt Keinukallion uudet kuntoiluportaat, vai tuudittauduinko juoksemaan samoja uria kuin kesällä lenkilläkin. En keskittynyt riittävästi opasteisiin. Reitin suu...

Vuoden suunnistuskuva (so far)  (Kuva: Tomi Mäkelä/Merja Ylihärsilä) Hyvät kevättalven kelit jatkuvat, ja aurinko kirkastaa päivän. Kävimme koko perhe suunnistamassa Pihkaniskojen järjestämässä Kevätrogainingissa. Perheestämme saatiin koottua neljä yhden hengen joukkuetta. Saana jäi vielä kilpailukeskukseen huoltojoukkoihin. Kolmen tunnin aikaraja tuli minulle liian pian vastaan, ja sain puolentoista minuutin myöhästymisestä kaksi pistettä sakkoa. En ihan ehtinyt kiertää kaikkia rasteja, koska keskityin bonuspisteiden keräämiseen Kulomäen jätemäellä. Siellä oli rasti, jolla sai käydä noukkimassa 5 pistettä niin usein kuin halusi. Välissä piti vain käydä kääntmässä jollain toisella pisteisiin oikeuttavalla rastilla. Tämä ratamestarin jippo toimi hyvin, sillä se teki reittisuunnittelusta vaativamman Topias säntäsi startista suoraan bonusrastille, ja keräsi pääosan pisteistään tahkoamalla Kulomäen jätemäkeä edestakaisin. Maalissa tarjoilut olivat taas omaa luokkaansa. Kiito...

Talvisen polkujuoksun loppusuora ja t-paitakeli (Kuva: Pauliina Kaas) Talvesta ja lumisista poluista nauttiminen jakuu pitkälle maaliskuuhun. Tänään kävin juoksemassa kovan harjoituksen Keravan talvisen polkujuoksucupin kolmannessa osakilpailussa (Link:  Winter Trail Run Cup ) Keravan Kisa-Veikkojen majalta. Reitti suuntautui Keravan avotuntureille ja erämaille Tuomalansuon ja Saksankallion maastoihin. Polut olivat samoja mitä olen jo useamman viikon ajan nautiskellen juossut, kun olen ehtinyt lenkille Roosan treenien ajan. Läskipyöräkuskit ovat ajaneet ja tampanneet alueen polut hyvään kuntoon. Näillä poluilla on ollut todella nautinnollista juosta. Melkein parasta mitä talvella voi lumisessa metässä tehdä. Saa nähdä onko cupin viimeisessä osakilpailussa 2.4.2016 Keupirtillä vielä lunta, vai juostaanko sulalla maalla. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja löytyy linkistä  Winter Trail Run Cup . Kilpailuni sujui tasaisesti. Juoksin kaksi viiden kilometrin kierrosta melkein samo...

Hups, edellisestä postauksesta onkin kulunut aikaa. Olisikohan käynyt niin, että aika on ollut kortilla. Ja minä kun olen hehkuttanut, että täällä Keravalla vuorokaudessa on 30 tuntia. Aikaa vie uusi työ Helsingin yliopistolla, pidentynyt työmatka, kolmilapsisen perheen arki, ja miljoonat tehtävät, joihin pitää revetä suuntaan jos toiseen. Tontut ovat valloittaneet uuden työhuoneeni yliopistolla Juoksureitti kotoa töihin on vaihtunut reitille Kerava-Kumpula, kun sain elämäni ensimmäisen "vakituisen" työpaikan Helsingin yliopistolla geotieteiden ja maantieteen laitokselta elokuussa 2015. Uusi titteli on yliopistonlehtori eli jonkin sortin kansankynttilä. Ehdin olla uudessa työssäni pari kuukautta ennen Helsingin yliopiston suuria yt-neuvotteluja. Hyvä ajoitus. Uusi työmatka on lyhintä reittiä 25 km, eli sen verran pitkä ettei sitä ihan joka päivä pysty juoksemaan kokonaan. Siksi harjoituspäiväkirjastani löytyy enemmän merkintöjä "pyörällä töihin". Tämä s...

Kovimmat spekuloijat olivat jo nähneet vaivaa ja analysoineet Saariselän pummimme. Komeimmat koukerot ovat päätyneet videoille ( >> Jouni Junkkaala on Twitter ). Pummaaminen on luova laji, ja pummien katsominen jälkikäteen pitää nöyränä.