Siirry pääsisältöön

Winter Trail Run Cup

Trail runit kasvattavat suosiotaan. Nyt trail running rantautuu myös Keravan Alpeille eli Keinukallion vuorijonolle lauantaina 24.1.2015. Suunnittelin eilen seuraavan osakilpailun reittiä ja siitä tulee hauska. Lähtöviivalle asettuvien trailrunnaajien edessä tulee kohoamaan jylhänä Keinukallion vuoriston korkein huippu Mt. Keinukallio. Se kohoaa latumajan basecampista jopa 50 metrin korkeuteen. Selvällä säällä tarkkasilmäinen voi erottaa Mt. Keinukallion majesteettisen huipun kaukana korkeuksissa. Kilpailun ensimmäisen 500 metrin matkalla nousua kertyy jo heti kättelyssä tuo 50 m, kun juoksureitti kapuaa korkeimmalle huipulle.




Huiputuksen jälkeen juoksijat ylittävät hiihtoladun lautoja pitkin rikkomatta hiihtouraa. Sitten reitti sukeltaa Koukkukallion metsiin seuraten aluksi vanhaa metsäladun pohjaa kolmeen kilometriin asti. Sen jälkeen palataan kohti pohjoista Koukkukallion polkuja pitkin. Koukkukalliolla tulee vielä yksi kiva nousu lisää. Kympin juoksijat juoksevat metsässä kaksi kierrosta, mutta vitosen juoksijat vain yhden. Kummankin matkan juoksijat kurvaavat lopuksi kohti maalia, ja juuri ennen pelastavaa maaliviivaa noustaan Keinukallion huipulle vielä viimeisen kerran.

Yritämme talloa lumiseen metsään juostavaa uraa. SK Uusi aikoo pitää ennen kilpailua pitkän yhteislenkin, jonka aikana kierretään Trail Runin reittiä ympäri ja avataan uraa. Tervetuloa valloittamaan pelätty Mt. Keinukallio.

Lisätietoja Winte Trail Run Cupista löydät osoitteesta

Seuraavat osakilpailut ovat:
La 24.1. Keinukallio, Keinukalliontie 123, Kerava
La 28.2 Tuusulan Vaunukangas, Vaunukankaantie 3, Tuusula
La 28.3.
Keupirtti, Talmantie 56, Kerava
Lähtö on aina 11.00

Reittikartta

Kommentit

  1. Mahtava reitti. Saattaa tosin mulla mennä välillä kävelyksi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Oli todella mukavaa. Pöpperölumi ja koppurajää lisäsivät haastetta. Oma kisa meni loistavasti ja 36 min kohdalla totesin, että nyt kulkee.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä maailman hienoimmat juoksukohteet: Varsova

Luin viime vuonna uutisen, että Puolassa on puhjennut juoksubuumi. Aiemmin puolalaiset kummaksuivat, jos jossain näkyi juoksija tai kuntoilija ulkoiluttamassa juoksutrikoita. Juoksubuumin myötä juoksusta on tullut Puolassa suosittu harrastus. Enää juoksijan näkeminen ei ole kuin belgialaisen kirjaharvinaisuuden bongaaminen antikvariaatissa. Sen takia päätin selvittää miten Puolan juoksubuumi ilmenee paikallisessa katukuvassa. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria Lyhyt kahden yön täsmäisku Varsovan sykkeeseen olisi sopiva etelänleiri tälle talvelle. Vaikka Varsova tarjoaisi vaikka mitä upeita paikkoja aivan ydinkeskustassa, eniten seikkailun ja vaaran viehätystä pääsisin kokemaan hieman syrjemmässä sijaitsevan kansainvälisen lentokentän lentokenttähotellilta käsin. Todellinen maailma on nähtävänä ja koettavan neonvalojen loisteen kantaman ulkopuolella. Teollisuusalueita, aidattuja hämäriä joutomaita, viivottimella piirrettyjä lähiöitä ja ohikiitäviä poliisiautoja. Lisäksi sie...

Vauhtikestävyys - avain onneen

Niinpä niin, vauhtikestävyyskin on tärkeä ominaisuus. Sitä on helppoa kehittää hyvän aerobisen kestävyyden päälle ( >> Aiempi kirjoitus ). Syventymättä yksityiskohtaisemmin vauhtikestävyyden perusteisiin ja fysiologiaan, se kertoo kyvystä juosta kovaa ilman, että maitohappopitoisuus kasvaa liian suureksi. Anaerobinen kynnysvauhti on tärkein yksittäinen estimoitava suure, joka kertoo kestävyysurheilijan fyysisestä kapasiteetista kilpailuissa. Anaerobinen kynnysvauhti tarkoittaa sitä kynnystä, jossa elimistö ei enää pysty puskuroimaan maitohappoa ja sitä alkaa kertyä elimistöön. Ja vauhti hyytyy.

Juokse tunnin lenkki

Hevoskuurissa haastateltiin taannoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Torsten Smedslundia ( >> Hevoskuurin artikkeli ). Yksi asia jäi erityisesti mieleen Toten kommenteista. Toten mukaan nykyään Suomessa harjoitusmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmeniä aiemmin, mutta tukiharjoitteiden osuus on lisääntynyt. Tämä on tapahtunut juoksuharjoittelun kustannuksella. Eli nykynuoret käyttävät harjoitusajastaan yhä suuremman osan rönsyihin, jotka pitäisi lisätä juoksuharjoittelun päälle - ei korvata sitä. Muistan Toten legendaarisista valmennusohjeista männä vuosilta varsinkin sen, että miessuunnistajien pitää juosta n. 600 tuntia vuodessa. Tämän päälle tulevat sitten oheisharjoitteet. Hiihtääkin kai saa, jos jalat eivät kestä pelkkää juoksua.