Petteri Muukkonen

Olen aiemmin kehunut Korsoa ja Korson kulttuurillista rikkautta. Pidän matkustamisesta eksoottisiin matkakohteisiin ja tykkään tutustua vieraisiin kulttuureihin. On mukava nähdä ja kokea asioita, joita meillä täällä Keravalla ei ole. Tällä viikolla töihin ja töistä kotiin juostessani olen päässyt tutustumaan Koivukylään ja sen värikkääseen kulttuuriin. Koivukylän ostarilla oli joku performanssiryhmä esiintymässä.

Lauantaina 5.4. alkoi se oikea kilpailukausi. Olen yrittänyt unohtaa Espanjan ja Portugalin kilpailut ja niiden murheet. Hukutin murheet perisuomalaiseen tapaan juomalla. Join paljon. Join Pepsiä ja Coca-Colaa. Koska nollasin kilpailukalenterini tältä keväältä ja otin uuden startin huhtikuussa, lauantain Karkki-Sprintti ja sunnuntain Billnäsin kevätklassikko olivat ensimmäiset kilpailuni.

"Loukkaantuminen siihen selkään", sanoisi Antti Harju. Viimeiset kolme viikkoa ovat menneet selkää kuntouttaessa ja juoksemaan olen päässyt vasta 6-7 päivää. Juoksu-sanan voisi laittaa lainausmerkkeihin ja jonkun ihqun hymiön siihen perään. Loukkasin selkäni helmi-maaliskuun vaihteessa Portugalissa, kun hypätessäni jyrkänteeltä alastulo tuli ilmeisesti huonossa asennossa. Viimeisen Portugalin kisan jouduinkin vain hölkkäämään. Vasta Suomeen palattuani selkä meni niin huonnoon kuntoon, että juoksutaukoa tuli se 3 viikkoa. Pitihän sitä tehdä työtä käskettyä  

Pitkästä pitkästä aikaa suuntasin ihan oikealle etelänleirille. Olisinkohan ollut välimerellisessä ilmastossa leirillä viimeksi kevättalvella 1999? Olimme päättäneet viettää koko perheen hiihtoloman Espanjassa ja Portugalissa. Minun oli tarkoitus suunnistaa paljon ja saada neljä kovaa kisastarttia. Ehdin juosta vain yhden sprinttikisan Espanjan Punta Umbriassa. Portugalin puolen kilpailut jäivät minulta väliin, koska puolivälissä viikkoa juoksin metsässä päin kaktusta. Kaksi-kolme tuntia törmäyksen jälkeen oikea polvi turposi, minkä jälkeen jouduin kävelemään jalka suorana viisi pitkää ja tylsää päivää. Nyt kaktukseen törmäyksestä on kulunut kuusi päivää ja olen takaisin Suomessa. Pystyin aamulla "juoksemaan" töihin maratoonarin matalaa askellusta. Ei ollut helppoa. Polvi ei taivu vieläkään koukkuun. Ilmeisesti yksi tai useampi kaktuksen piikki on pistänyt syvälle osuen niveleen. Ei pitäisi käydä etelänleirillä, vaan pysyä tiukasti kotona neljän seinän sisällä.   ...

T-paitakeli (Kuva Reijo Juutinen) Nyt on tämän talven toiseksi viimeinen Aktiacupin osakilpailu juostu. Keli ei ollut nopeimmasta päästä, sillä Sotungintiellä oli jäätä ja loskaa. Suunnistusnastareilla oli kuitenkin ihan hyvä juosta ja pitoa löytyi niin jäisillä kohdilla kuin loskassakin. Vaikka keli oli hidas, rankkaisin tämän juoksun tammikuuta paremmaksi ja melkein saman tasoiseksi kuin marraskuun juoksun. Tänään meni aikaa 32:40, mikä on ihan ok suoritus tässä kelissä. Tämän päivän voittoni varmisti Aktiacupin kokonaisvoiton. Kun kerää pisteitä synkän keskitalven osakilpailuista, niin niillä pisteillä pärjää kovimpia juoksijoita vastaan, jotka tulevat Aktiacupiin juoksemaan pääasiassa marraskuussa ekassa ja maaliskuun viimeisessä osakilpailussa. Maaliskuussa aion startata taas uudestaan, koska tarvitsen kisastartteja alle ennen huhtikuun EM-kisoja, jos niihin selvitän itseni mukaan.

 Aktiacupin jälkeen käytiin Raxissa Eipä ole ollut paljoa kirjoiteltavaa. Kilpailuista on ollut varsin vähän raportoitavaa, sillä olen käynyt vain kerran kuukaudessa Aktiacupissa juoksemassa. Seuraava kerta on vuorossa ylihuomenna lauantaina. En ole voinut kirjoittaa myöskään urheilu-uran päättymisestä, koska sitä en ole ymmärtänyt tehdä vieläkään. En voi myöskään kirjoittaa jonkun Hollon kohua herättäneestä kolumnista, koska en tiedä kuka hän on ja mitä hän on kirjoittanut. Varmaan jotain tosi tärkeää. Toisaalta voisin kirjoittaa harjoittelussa tapahtuneista muutoksista, mutta muutokset ovat niin pieniä ja minulla ei ole vielä sekuntikellolla mitattua evidenssiä niiden toimivuudesta ettei niille kannata omaa otsikkoaan antaa. Olen pyrkinyt lepäämään enemmän ja harjoittelemaan vähän kevyemmin, mutta toisaalta olen lisännyt voimaharjoittelua. Kehitys on ollut lupaavaa. Lapin reissulla jouduin hiihtämään pari kertaa kun tiet olivat niin jäässä ettei juoksemaan päässyt.

Tämän päiväinen voitto Aktiacupissa toi uuden aluevaltauksen vaikka aikani ei ollutkaan ihan sellainen kuin olin toivonut. Ajalla 31:59 kiilattiin tämän vuoden kauden kotimaiseksi tilastokärjeksi Suomessa hetkeksi aikaa. Ainakin, jos on Hevoskuuria ja SUL:ia uskominen ( >> Hevoskuurin juttu , >> SUL:n uutinen ). Eletäänhän jo tammikuun yhdennettätoista päivää ka kuten SUL uutisoi vuotta on jäljellä vielä 50 viikkoa. Kukaan tosijuoksija ei ole tainnut vielä juosta vuodenvaihteen jälkeen maantiekymppiä missään Välimeren lämmössä tuota kovempaa? Tilastot korjaantuvat varmasti tuota pikaa, kun suomalaiset kestävyysjuoksijat pääsevät kilpailuiden makuun. 1 km