tag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post8739483359905047209..comments2023-03-01T10:24:28.109+02:00Comments on Petteri Muukkonen: Vauhtikestävyys - avain onneenAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/11545042979569020119noreply@blogger.comBlogger18125tag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-81494510294331968392014-09-12T09:17:54.355+03:002014-09-12T09:17:54.355+03:00Kuulostaa samantyyppiseltä kuin Marius Bakkenilla....Kuulostaa samantyyppiseltä kuin Marius Bakkenilla. Kovaa ne ainakin kulkee. Tuosta harjoituksesta palautuu huomattavasti nopeammin kuin maksimivedoista, koska kynnysharjoituksessa ei mennä rajan yli.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/11466768345256882762noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-49621763861549747102014-09-03T16:43:47.262+03:002014-09-03T16:43:47.262+03:00Henrik Ingebrigtsen juoksee kilpailukaudella 5x6mi...Henrik Ingebrigtsen juoksee kilpailukaudella 5x6min kynnyksellä 2-4kertaa vikkossa. Onko tällainen hyvä?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-25354506648423482532013-01-29T20:55:02.319+02:002013-01-29T20:55:02.319+02:00Ihan kaikille tuttuja liikkeitä: polvennostojuoksu...Ihan kaikille tuttuja liikkeitä: polvennostojuoksun erilaisia variaatioita, pomppimista, hyppelyä, erilaisia askelluksia. Minä pidän juoksutekniikkaosioita erityisesti lajivoima- ja kimmoisuusharjoitteina. Lenkistä jää jalkoihin parempi fiilis, kun lumipöpperössä taaperruksen lopettaa tällaisiin.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/11545042979569020119noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-22077449199649887052013-01-29T17:39:30.519+02:002013-01-29T17:39:30.519+02:00Mitä Petteri harjoituspäiväkirjassa olevat juoksut...Mitä Petteri harjoituspäiväkirjassa olevat juoksutekniikka horjoitukset sisältää? Näyttää sulla olevan näpsäkkä 10 min kestävä paketti.<br /><br />MikaelAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-8157781652961267212012-12-14T20:55:50.258+02:002012-12-14T20:55:50.258+02:00Avain onneen lienee laaja skaala harjoittelussa se...Avain onneen lienee laaja skaala harjoittelussa sekä tehojen että erilaisten tukevien harjoitusmuotojen suhteen. Kullekin yksilölle on sille olemassa oma oikea annostelunsa. Petterin neuvoma tie on kyllä siinä mielessä hyvä, että lahjatonkin pärjää tuolla reseptillä aika hyvälle tasolle asti, mutta tuskin maailman huipulle. Jäljillä siis ollaan!<br /><br />Tuolla reseptillä juostiin -70-luvulla paljon alle 15.01 min aikoja vitosen baanalla (100 juoksijaa vuonna 1972), joten jos siinä haluaa olla hyvä, niin siitä vain koittamaan. Se ei ole temppu eikä mikään vähintään 500 h vuodessa harjoittelevalta juosta 5000 m alle 15 min, mutta se on sitten eri juttu, mitä se auttaa suunnistussuoritukseen. Parempi kunto tietenkin on aina hyvä eikä siitä ole todettu haittaa olevan...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-90888525721604647952012-12-05T09:14:27.104+02:002012-12-05T09:14:27.104+02:00Huomenta vanhat gubbet Jani ja Juspo. Hyvä, että o...Huomenta vanhat gubbet Jani ja Juspo. Hyvä, että olette jaksaneet kommentoida.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/11545042979569020119noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-20066903767988570522012-12-04T21:05:46.983+02:002012-12-04T21:05:46.983+02:00Tämä on tärkeä valmennuksellinen aihe, kun tavoitt...Tämä on tärkeä valmennuksellinen aihe, kun tavoitteena on sileän juoksuvauhdin kehittäminen - kiitos Petteri! Juoksuvauhdin heikkous suhteessa kuntoon lienee tyypillisin ongelma suomalaisilla suunnistajilla. Syynä uskoakseni on juuri harjoituksellinen perinne (suunnistus ja hiihto): joko kovaa (hapoilla) tai kevyesti hölkäten (kehittää kuntoa aineenvaihdunnan kautta, mutta ei pk-vauhtia).<br /><br />Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen ja mustavalkoinen, mutta huolimatta seuraavista kommenteistani pääasiasta olen samaa mieltä, eli rento/helppo kovavauhtinen juokseminen kehittää parhaiten kisavauhtista juoksua.<br /><br />Sykkeet eivät ole aina ja pelkästään paras mittari harjoitusteholle, sillä sykerajat vaihtelevat päivittäin, eikä tarkkoja kynnyksiä ole. Aina tarvitaan oma tuntemus siitä, että juoksu on oikeasti rentoa/helppoa. Joskus syke voi olla alhaalla ja välillä korkeammalla, mutta tärkeintä on, ettei hapota (kuten Petterikin korostaa!)<br /><br />Olen itselleni aina muistuttanut, että kovan harjoituksen teho on kohillaan, kun vielä muistaa ja jaksaa hymyillä ;-)<br /><br />On hyvä muistaa, että suunnistuksessa moni muu tekijä vaikuttaa kuin sileän juoksuvauhdin anaerobinen kynnys. Se on kuitenkin selkeä ja yksinkertainen mittari ja kehittää suurimman osan kohdalla tehokkaimmin myös suunnistuksessa tarvittavia vauhtiominaisuuksia. Olennaista on, että juoksuvauhti "jalostetaan" maastoharjoittelulla kisavauhdiksi metsään. Luonnollisesti hitaaseen ja raskaampaan maastoon on haastavampaa siirtää sileän juoksuvauhtia.<br /><br />Mitä harjoittelet, siinä kehityt. Kun juokset tiellä, kehityt tiejuoksijana. Kun suunnistat, kehityt suunnistajana, mutta tässä on monta välimuotoa, ja esimerkiksi suunnistamalla ei välttämättä kehity suunnistajan juoksuvauhti kuin tiettyyn pisteeseen asti.<br /><br />Yksi iso tekijä on hermo-lihasjärjestelmä, jota voi kehittää monella tavalla, mutta kehityksen mittaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin hengitys-verenkiertoelimistön (sykkeet).<br /><br />Oletan, että minun ja Petterin suurin ero vuosien varrella on ollut juuri hermo-lihasjärjestelmän osuus harjoittelusta. Sen merkitys on itselleni ollut luonnollinen ja se on tullut osin tiedostamatta. Olen sen ymmärtänyt vasta jälkikäteen.<br /><br />Väitän, että 500h harjoittelua hermo-lihasjärjestelmä (kehonhallinta, koordinaatio, nopea voimantuotto, juoksuasento jne.) laatu huomioiden vastaa 700h harjoittelua, kun harjoittelussa huomioidaan vain sykkeet, eikä hermo-lihasjärjestelmän laatua. Toki jos pystyy harjoittelemaan 700h hermo-lihasjärjestelmän laatu huomioiden, niin ollaan taas vähän vahvempia ja kestävämpiä.<br /><br />Muistakaa rento/helppo kovavauhtinen juokseminen riittävän usein keskittyen ryhdikkääseen laatuaskeleeseen unohtamatta lihaksiston huoltoa ja hermottavia ärsykkeitä. Silloin on helpompi jalostaa vauhti keväällä maastoon!Janihttps://www.blogger.com/profile/15204158922940125029noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-11315486428971540142012-12-04T16:47:07.263+02:002012-12-04T16:47:07.263+02:00Kannatan tätä:
4 x (8 x 20 sek 170 % VO2 max)
1 x ...Kannatan tätä:<br />4 x (8 x 20 sek 170 % VO2 max)<br />1 x 30 min 70 % VO2max + (4 x 20 sek 170 % VO2 max)<br /><br />Siinä saadaan lihashermotuksen avulla nopeuskynnystä ylemmäs. Puolen tunnin pätkällä vaikutetaan aineenvaihdunnan osiin. VK:ssa pitäisi ratkaista vauhti eikä syke. VK:n tarkoituksena maitohapon poisto (oksidatiivinen kapasiteetti; hitaat lihassolut). Kilpailussa pyritään rekrytoimaan 2a järjestelmä (oksidatiiviset, nopeat lihassolut), muutoin ei maitohapon poistokyvystä ole mitään hyötyä. Tutustukaa entsyymiaktiivuustekijöihin, lihasrekrytointiin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-66279326524323129162012-12-01T21:00:21.659+02:002012-12-01T21:00:21.659+02:00Kiitokset Petterille hyvistä kommenteista tässä ar...Kiitokset Petterille hyvistä kommenteista tässä artikkelissa ja edellisessä. Näillä ohjeilla treenaten on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Minulla(kin) on sellainen luulo, että perusasiat (lue: TV-kova) eivät ole kaikkien harjoittelussa oikeassa suhteessa muun tekemisen kanssa. Ainoa mitä lisäisin on, että TV-kovia kun innostuu tekemään enemmän kuin ennen, niin päätyy herkästi monttuun pienen huipun kautta, jollei ole tarkkana.Juha Peltolanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-39860796724418949012012-11-29T22:30:44.373+02:002012-11-29T22:30:44.373+02:00Maestro en ole, mutta maksimisyke on 192. Aerobine...Maestro en ole, mutta maksimisyke on 192. Aerobinen kynnys on n. 151-153. Lasken PK2:een kuuluvaksi sykkeet 140-153. Tähän ei ole mitään muuta perustelua kuin, että 140 on tasaluku. Kevyessä hölkässä syke on 100-130.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/11545042979569020119noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-55377043583703207142012-11-29T22:27:43.099+02:002012-11-29T22:27:43.099+02:00Joo, mutta noissa tutkimuksissa ei ikinä ole koeas...Joo, mutta noissa tutkimuksissa ei ikinä ole koeasetelmaa, jossa yksi vertailuryhmä tekisi perinteisen kausisuunnitelman mukaisen ohjelman peruskuntokaudesta, kilpailukauteen valmistaviin kausiin ja herkistelyn kautta lopulliseen juoksutestiin. Tottakai lyhyt kuuri VO2max-vetoja nostaa nopeasti maksimihapenottoa ja maitohaponsietoa, mutta se on yhtä nopeasti menetty kuin sen saavuttaakin. Lisäksi pelkällä maksimihapenottoarvolla ei pärjää. Ja vielä lisäksi maitohaponsietokyky on eri asia kuin maitohaponpuskurointikyky. Koko kausisuunnitelman mukaisen ohjelman läpivienyt koehenkilö kyykyttäisi pelkän VO2max-kuurin vieneen pitkässä juoksussa (toim.huom. huomaa sanaleikki) 7-0. Yleensä noissa tutkimuksissa myös unohdetaan, että peruskuntoharjoitteluun keskittyneen ryhmän tulisi jyystää perustreeniä 2-3 kk saavuttakseen siitä kaiken hyödyn. VO2max-ryhmälle riittää se pari viikkoa. Turhia tutkimuksia siis. Rahan- ja ajanpuutteessa tutkijoilla ei ole kiinnostusta harjoituttaa testihenkilöitä 9-12 kk.<br /><br />Yhteenvetona: lyhyt kuuri VO2max-vetoja nostaa maksimihapenoton mitattavaa suuretta, minkä takia sellainen kuuri pitääkin toteuttaa pääkilpailua ennen. Lyhyt VO2max-kuuri ei yksin tee ihmisestä parempikuntoista. Jos kilpailuun on aikaa vain 2 viikkoa eikä yksilö ole ehtinyt valmistautua ennen tätä lainkaan, hänen kannattaa juosta lyhyt kuuri VO2max-vetoja ja hankkia lyhyaikainen ns. lumekunto. Mikäli valmistautumisaikaa on 3-12 kuukautta, harjoittelun tulee noudattaa perinteistä kausijakoa (soveltaen).Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/11545042979569020119noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-53666537286284284692012-11-29T21:54:56.676+02:002012-11-29T21:54:56.676+02:00Kuinkas reippaan sykkeen lenkit maestro itse laske...Kuinkas reippaan sykkeen lenkit maestro itse laskee vielä PK2 -sarakkeeseen, entä mikä on sykemaximi? -ttnAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-68497074555164718482012-11-29T16:03:07.288+02:002012-11-29T16:03:07.288+02:00Hyvä kirjoitus! Puhut paljon asiaa. Itse monesti s...Hyvä kirjoitus! Puhut paljon asiaa. Itse monesti sorrun varsinkin pitkiä vetoja tehdessäni juuri siihen, että paahdan aivan liian lujaa ja sitten hapottaa. No ehkä ihan parin viime vuoden aikana tekeminen on hieman järkevöitynyt, mutta aiemmin asia oli juuri näin (joskus toki vieläkin) :-)A.Perälähttps://www.blogger.com/profile/15081036500493053234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-23469367618793776442012-11-29T15:49:02.889+02:002012-11-29T15:49:02.889+02:00Kaikenlainen harjoittelu parantaa tuloksia, mikäli...Kaikenlainen harjoittelu parantaa tuloksia, mikäli harjoitellaan enemmän kuin aikaisemmin. Voisin aika helposti tehdä tutkimuksen, jossa kolme kertaa viikossa tasajalkahyppely väsymyksen rajoille parantaa hapenottokykyä x %, maitohapon sietokykyä y% sekä coopper tulosta n metriä. Näis siis jos tasajalkahyppelyt lisäävät liikuntamäärää mainituilla nuorilla. Kaikkiin tutkimuksiin kannattaa tutustua kunnolla ja ymärtää viitekehys, ennen kuin niihin uskoo. Jopa D-vitamiinitutkimuksiin ;)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-73801230168014487462012-11-29T15:05:07.346+02:002012-11-29T15:05:07.346+02:00"Harjoittelua vajaa 2 h per viikko. Tällä men..."Harjoittelua vajaa 2 h per viikko. Tällä menetelmällä saatiin nostettua testattavien anaerobista kynnystä 14 % ja maitohapon sietokykyä 28 %."<br /><br />Sorry, siis VO2max nousi 14 % ja maitohapon poistokyky 28 %.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-59124294924841154912012-11-29T14:52:03.122+02:002012-11-29T14:52:03.122+02:00"Miksi sitten pitää harjoitella alle anaerobi..."Miksi sitten pitää harjoitella alle anaerobisen kynnyksen sykkeillä kehittääkseen anaerobista kynnystä?"<br /><br />Moikka, mitä mieltä olet tästä tutkimustuloksesta:<br /><br />Medicine and Science in Sports and Exercise (1996) 28, 1327-1330<br /><br />Viikko-ohjelma:<br />4 x (8 x 20 sek 170 % VO2 max)<br />1 x 30 min 70 % VO2max + (4 x 20 sek 170 % VO2 max)<br /><br />Harjoittelua vajaa 2 h per viikko. Tällä menetelmällä saatiin nostettua testattavien anaerobista kynnystä 14 % ja maitohapon sietokykyä 28 %.<br /><br />Testattavat olivat aktiivisesti urheilevia nuoria, joten tulokset eivät suoraan korreloi huippuihin, mutta joka tapauksessa tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-85049637348205295762012-11-29T09:34:54.285+02:002012-11-29T09:34:54.285+02:00Osa VK-harjoituksista voi olla tuollaisia. Hyviä p...Osa VK-harjoituksista voi olla tuollaisia. Hyviä puolia ovat: 1) kesto on riittävän pitkä, 2) teho on koko ajan vauhtikestävyysalueella ja 3) vauhdin vaihtelu luo lisäelementin, jossa aineenvaihdunnan ja sykkeen vaihtelu kehittää aineenvaihduntaa ja sydäntä sopeutumaan ja reagoimaan nopeammin tehon vaihteluihin. Eli taloudellisuus paranee.<br /><br />Saman efektin saa juoksemalla vauhtikestävyystreenin mäkisellä reitillä tai metsässä suunnistaen. Tällöin teho ja syke vaihtelee jatkuvasti maaston mukaan.<br /><br />Mutta muistakaa myös tasavauhtiset vauhtikestävyystreenit.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/11545042979569020119noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7564566266140630589.post-2496302902961535432012-11-28T14:25:17.551+02:002012-11-28T14:25:17.551+02:00Mitä mieltä vauhdinvaihteluharjoituksista, esim. 8...Mitä mieltä vauhdinvaihteluharjoituksista, esim. 8-15 km, jossa 1 km kovaa / 1 km "palautellen" Vk1 alarajoilla? Anonymousnoreply@blogger.com